Suomessa asui vuoden 2025 lopussa 5 652 881 ihmistä, eli 16 910 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu hidastui lähes puoleen edellisvuodesta: vuonna 2024 väkiluku kasvoi 32 120:lla ja vuonna 2023 39 881:llä. Kasvu jakautuu myös epätasaisesti. Väki kasvoi vain 77 kunnassa, kun se 227 kunnassa väheni ja neljässä pysyi ennallaan.
Suhteellisesti nopein kasvaja oli pieni Itä-Lapin kunta Pelkosenniemi, jonka väki lisääntyi 2,4 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan Pyhäntä ylsi 2,3 prosenttiin ja Lapin Kittilä sekä Ahvenanmaan Föglö kumpikin 2,0 prosenttiin. Absoluuttisesti Helsinki kasvoi 10 374 hengellä, mikä on yli 11 kertaa Pelkosenniemen koko asukasluku (932).
Kuka kasvaa nopeimmin suhteessa kokoonsa
Prosentuaalisessa kärjessä on pieniä kuntia, joissa muutaman kymmenen ihmisen muutto riittää nostamaan kasvuprosentin korkeaksi. Pelkosenniemellä väkiluku kasvoi 22 hengellä ja Pyhännällä 37 hengellä. Mukana on kuitenkin myös suuria kaupunkeja: Turku kasvoi 1,7 prosenttia ja Espoo ja Helsinki 1,5 prosenttia.
Kymmenen nopeimmin kasvaneen kunnan joukossa on kolme Ahvenanmaan kuntaa (Föglö, Sund ja Saltvik), joiden asukasluku on alle 2 000, sekä kolme suurta kaupunkia (Turku, Helsinki ja Espoo). Suurista kaupungeista Tampere kasvoi 1,2 prosenttia.
Absoluuttisesti kasvu keskittyy pääkaupunkiseudulle
Prosentit antavat pienille paikkakunnille ansaitusti näkyvyyttä, mutta Suomen väestönmuutoksen volyymi tapahtuu suurissa kaupungeissa:
Helsingin kasvu on noin 61 prosenttia koko maan väestönlisäyksestä. Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kasvoi yhteensä 16 911 hengellä eli yhtä paljon kuin koko maa (16 910). Muu Suomi yhteensä ei siis kasvanut lainkaan.
Kasvu on myös hidastunut suurissa kaupungeissa. Vantaan väkiluku kasvoi vuonna 2024 3 826 hengellä, mutta vuonna 2025 enää 1 687:llä. Espoon kasvu laski 6 907:stä 4 785:een ja Tampereen 5 130:sta 3 157:ään. Näistä neljästä ainoastaan Helsingissä kasvu kiihtyi (9 518 henkilöstä 10 374:ään).
Vähintään 50 000 asukkaan kunnista, joita oli 21, väki kasvoi 15:ssä ja väheni kuudessa. Väki väheni Lappeenrannassa, Porissa, Kotkassa, Mikkelissä, Kouvolassa ja Salossa.
Vastakohta: nopeimmin supistuvat kunnat
Suhteellisesti suurimman väestömenetyksen teki Ahvenanmaan saaristokunta Kökar, joka menetti 7 prosenttia väestöstään eli 16 asukasta. Manner-Suomessa suhteellisesti eniten väkeä menettivät Kannonkoski (4,1 prosenttia), Rautjärvi (4,0) ja Vesanto (3,5).
Yhteensä 36 kuntaa menetti yli 2 prosenttia väestöstään yhden vuoden aikana. Kaikissa asukasluku on alle 10 000, ja vain kolmessa (Kuhmo, Lieksa ja Nurmes) se ylittää 5 000.
Absoluuttisesti suurimmat menetykset tapahtuivat ennestään isoissa kaupungeissa: Kouvolan väki väheni 761, Salon 531 ja Savonlinnan 452 hengellä.
2040-luvulle: yhä harvempi kunta kasvaa luonnollisesti
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita vuonna 2023 vain 31 kunnassa. Ennusteen mukaan luku laskee 18 kuntaan vuonna 2035 ja 13 kuntaan vuonna 2045. Ilman muuttoliikettä vain 13 kunnan väkiluku siis kasvaisi 2040-luvulla. Ennusteen mukaan kahdeksan maakuntaa kasvaa ja 11 supistuu vuoteen 2045 mennessä. Kahtiajako näkyy jo nyt myös kuntien tulotasoissa, ja se on yksi syy ikääntyvien kuntien haasteisiin.
Mitä tämä tarkoittaa
Suomen väestönkasvu on edelleen positiivista, mutta se hidastui vuonna 2025 lähes puoleen ja keskittyy yhä harvempiin kuntiin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu vastaavat koko maan nettokasvusta.
Pienille kasvajille (Pelkosenniemi, Pyhäntä, Kittilä) kasvu on hyvä uutinen, mutta luvut ovat pieniä: Pelkosenniemellä kasvu oli 22 henkilöä. Pienen kunnan prosenttiluku voi siksi vaihdella paljon vuodesta toiseen.