Rääkkylässä lähes puolet asukkaista on jo eläkeiässä
Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa 65 vuotta täyttäneiden osuus oli vuoden 2025 lopussa 49,5 prosenttia, ja asukkaiden keski-ikä oli 59,5 vuotta. Kunnassa asui 1 830 ihmistä. Tilastokeskuksen mukaan taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2024 242, eli jokaista sataa työllistä kohti oli 242 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. Kunnallisveroprosentti on 9,9, kun Manner-Suomen painotettu keskiarvo on 7,57.
Rääkkylä on ääripää, mutta ei poikkeus. Kaikkiaan 51 suomalaisessa kunnassa yli 40 prosenttia asukkaista on täyttänyt 65 vuotta. Koko maassa osuus on 23,8 prosenttia.
Vesannon kanssa samalla 44,8 prosentin tasolla ovat myös Puolanka ja Pello. Sama ilmiö toistuu pitkin Itä- ja Pohjois-Suomea. Ilomantsin taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2024 245, Rääkkylääkin korkeampi.
Ikääntyneet tarvitsevat yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja samalla kun työikäisiä ja verotulojen maksajia on vuosi vuodelta vähemmän. Sote-palvelut ovat 2023 alkaen olleet hyvinvointialueiden vastuulla, mutta kunnille jäävät muun muassa perusopetus, varhaiskasvatus ja kunnallistekniikka.
Mitä on tehty
Valtio on vastannut ongelmaan kolmella tavalla.
Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen 15.12.2022. Ohjelmalla on kuusi vaikuttavuustavoitetta: ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito, työikäisten työkyvyn ja työurien pidentäminen erityisesti ikääntyneiden palveluissa, teknologian hyödyntäminen hyvinvoinnin tukena, vapaaehtoistoiminnan lisääminen, ikäystävällinen asuminen ja elinympäristö sekä palvelujen kestävä tuottaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö: Kansallinen ikäohjelma)
Sote- ja hyvinvointialueuudistus vuonna 2023 siirsi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen kunnilta hyvinvointialueille. Valtiovarainministeriön lopullisen siirtolaskelman mukaan kuntien nettokustannuksia siirtyi pois 22 miljardia euroa. (Veronmaksajain Keskusliitto: Verotietoa 101)
Kuntien valtionosuusjärjestelmä on edelleen voimassa. Sen tarkoituksena on tasata kuntien kustannus- ja tarve-eroja sekä veropohjien eroista aiheutuvaa vaihtelua tuloissa. Järjestelmä uudistettiin merkittävästi vuosina 2010, 2015 ja 2023. Verotuloihin perustuva tasaus toimii vuonna 2026 niin, että kunta, jonka laskennallinen verotulo asukasta kohti on alle tasausrajan (2 203,24 euroa), saa 90 prosenttia erotuksesta tasauslisänä. Tasauslisää saa Manner-Suomessa 257 kuntaa, ja tasausvähennys pienentää 35 kunnan rahoitusta. (Veronmaksajain Keskusliitto: Verotietoa 101)
Toimiiko se?
Ikäohjelma on toimeenpanossa, eikä sen vaikutuksia voi vielä luotettavasti mitata. Ministeriön sivu nimeää kullekin tavoitteelle vastuuministeriöt, mutta ei kuvaa ohjelmalle erillistä rahoitusmekanismia. Ohjelma on siis tavoiteasiakirja, jonka toimeenpano on usean hallinnonalan varassa.
Valtionosuusjärjestelmä tasaa kuntien välisiä eroja, mutta ei poista niitä. Vanhenevat kunnat ovat usein tulotasoltaan heikoimpia, ja niiden oma veropohja on kapea.
Mitä jää auki
Jokainen listattu toimenpide on reaktio. Ne pyrkivät hallitsemaan jo olemassa olevia kustannuksia ja paikkaamaan verotulopohjan aukkoja, mutta eivät vastaa kysymykseen, miten kunnassa luotaisiin uutta elinvoimaa, joka houkuttelisi nuoria veronmaksajia. Vastakkainen ilmiö näkyy nopeimmin kasvavissa kunnissa, joihin muuttovoitto keskittyy.
Kaksi kysymystä jää ilman vastausta. Voivatko Rääkkylä, Ilomantsi ja muut nopeimmin vanhenevat kunnat ylläpitää lakisääteiset peruspalvelut tulevina vuosina, kun väestö supistuu samalla kun palvelutarve kasvaa? Ja jos valtion toimet eivät riitä edes peruspalveluiden turvaamiseen, kenen vastuu se silloin on?