Kunnan verotulot asukasta kohden riippuvat siitä, kuinka paljon asukkailla on tuloja, kuinka paljon kunnassa on verotettavaa kiinteistömassaa ja kuinka paljon alueella toimii yrityksiä. Erot kuntien välillä ovat suuria. Eurajoen kunnan tilinpäätöksen mukaan sen verotulot olivat vuonna 2024 noin 40,3 miljoonaa euroa, ja asukkaita oli vuoden lopussa 9 048. Se tekee noin 4 460 euroa asukasta kohti. Kuntaliiton mukaan maakunnittain verotulot olivat samana vuonna keskimäärin 2 147-2 753 euroa asukasta kohti.
Erot eivät tarkoita, että verotuloiltaan vauraiden kuntien palvelut olisivat moninkertaisesti paremmat. Valtionosuusjärjestelmä tasaa verotulojen eroja, mutta ei kokonaan.
Mistä kuntien verotulot koostuvat
Kuntien verotulot koostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta ja kunnille ohjattavasta osuudesta yhteisöveron tuotosta. Vuodesta 2025 alkaen osa kunnista saa myös kaivosmineraaliveroa. Veronmaksajain Keskusliiton käyttämän Kuntaliiton ennusteen mukaan kuntasektorin verotulot ovat vuonna 2026 yhteensä noin 15 miljardia euroa.
Kunnallisvero on selvästi suurin erä, noin 72 prosenttia kuntien verotuloista. Ennen sote-uudistusta, 2010-luvulla, sen osuus oli 84-87 prosenttia.
Yksittäisen kunnan kohdalla osuudet poikkeavat keskiarvosta voimakkaasti. Valtiovarainministeriön ennusteen (22.9.2025) mukaan kunnallisveron osuus verotuloista on Tyrnävällä 88,6 prosenttia, mutta Eurajoella vain 31,5 prosenttia. Eurajoella kiinteistövero tuottaa 62,9 prosenttia verotuloista. Eurajoen tilinpäätöksen mukaan kiinteistöveroa kertyi vuonna 2024 noin 26,1 miljoonaa euroa eli suuri osa kunnan 40,3 miljoonan euron verotuloista.
Kiinteistöveron osuus on pienimmillään noin 9 prosenttia, esimerkiksi Maskussa, Akaassa ja Paimiossa. Näissä kunnissa kunnallisvero kantaa lähes koko taakan: Paimiossa ja Akaassa sen osuus on yli 85 prosenttia.
Maakuntien verotulot ja valtionosuudet
Kuntaliiton luvuissa vuodelta 2024 maakuntien väliset erot kunnallisen verorahoituksen rakenteessa näkyvät selvästi. Lapissa verotuloja kertyi asukasta kohti 2 753 euroa, Pohjois-Karjalassa 2 147 euroa. Valtionosuuksia maksettiin Kainuuseen 1 206 euroa asukasta kohti mutta Kymenlaaksoon vain 31 euroa.
Verotulojen ja valtionosuuksien summa asukasta kohti vaihteli maakunnissa 2 690 eurosta (Kymenlaakso) 3 604 euroon (Kainuu). Maakuntien väliset erot kokonaisrahoituksessa ovat siis pienempiä kuin yksittäisten kuntien verotulojen erot.
Miksi korkea veroprosentti ei aina tuo enempää rahaa
Veroprosentti ja verotulo ovat eri asioita. Kauniainen soveltaa Manner-Suomen matalinta kunnallisveroprosenttia (4,7) ja Pomarkku korkeinta (10,9). Veronmaksajain Keskusliiton laskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Pomarkussa tuloistaan noin 5 800 euroa enemmän veroja kuin Kauniaisissa.
Painotettu keskimääräinen veroprosentti on suurissa kunnissa selvästi pienempi kuin pienissä: yli 100 000 asukkaan kunnissa se on 6,43 ja alle 2 000 asukkaan kunnissa 9,19 prosenttia. Lisää kuntien veroprosenteista kerrotaan artikkelissa Kunnallisvero 2026, ja ikääntyvien kuntien tilanteesta omassa jutussaan.
Valtionosuusjärjestelmä tasaa erot
Valtionosuuksilla pyritään Veronmaksajain Keskusliiton mukaan tasaamaan kuntien kustannus- ja tarve-eroja sekä veropohjien eroista aiheutuvaa vaihtelua tuloissa. Järjestelmään kuuluvat peruspalvelujen valtionosuus sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus. Lisäksi valtionosuuksiin kuuluu verotuloihin perustuva tasaus, joka toimii näin vuonna 2026:
- Tasauksen laskennassa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroa ja yhteisöveroa sekä puolta kunnan laskennallisesta kiinteistöverosta.
- Tasausraja on 2 203,24 euroa asukasta kohti.
- Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohti jää rajan alle, kunta saa tasauslisänä 90 prosenttia erotuksesta.
- Jos kunnan laskennallinen verotulo ylittää rajan, kunnalta tehdään tasausvähennys, joka on 10 prosenttia ylittävästä osasta.
Vuonna 2026 tasauslisää saa Manner-Suomessa 257 kuntaa ja tasausvähennys pienentää 35 kunnan rahoitusta. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,72 ja laskennallinen omarahoitusosuus 1 548,79 euroa asukasta kohti.
Sote-uudistus muutti kuntakassan rakenteen
Vuoden 2023 sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille. Valtiovarainministeriön lopullisen siirtolaskelman mukaan kuntien nettokustannuksia siirtyi pois 22 miljardia euroa, ja kuntien tuloja vähennettiin vastaavalla summalla. Kuntien verotulot suunnilleen puolittuivat. Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja leikattiin 12,64 prosenttiyksikköä, ja valtionosuuksia pienennettiin sote-perusteisia osia vastaavalla määrällä.
Mitä luvuista pitää muistaa
Verotulot asukasta kohti on hyödyllinen mittari, mutta se ei kerro palvelujen tasosta yksinään. Kunnan verorahoitus muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista, ja tasausjärjestelmä pienentää verotulojen eroja.
Ennuste kunnallisveron ja kiinteistöveron osuuksista perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen 22.9.2025 ja vuoden 2025 veroprosentteihin, joten lopulliset luvut voivat poiketa siitä.