Yli puoli miljoonaa suomalaista asuu kunnassa, jossa kunnallisvero kiristyi vuoden 2026 alussa. Suomen 308 kunnasta 38 päätti nostaa tuloveroprosenttiaan, kun taas viisi kuntaa keventi sitä. Loput 265 kuntaa pitivät prosenttinsa ennallaan.
Kunnallisveron painotettu keskiarvo Manner-Suomessa nousi 0,04 prosenttiyksikköä ja on vuonna 2026 tasan 7,57 %. Korkein veroprosentti on edelleen Pomarkussa (10,9 %) ja matalin Kauniaisissa (4,7 %). Ero ääripäiden välillä on 6,2 prosenttiyksikköä.
Kuinka moni kunta nosti veroa
Verohallinnon ja Kuntaliiton tilastojen mukaan vuoden 2026 muutokset jakautuivat näin:
Korottavissa kunnissa asuu yhteensä noin 560 000 ihmistä. Tyypillisin korotus oli 0,2 prosenttiyksikköä, ja sen teki yhdeksän kuntaa. Suurin yksittäinen korotus, 0,8 prosenttiyksikköä, tehtiin kolmessa kunnassa: Inkoossa, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä.
Asukasluvultaan suurimmat korottajat olivat Lahti, Nurmijärvi ja Kerava. Lahti nosti tuloveroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksikköä (8,1 → 8,6), Nurmijärvi 0,4 prosenttiyksikköä (7,5 → 7,9) ja Kerava sekä Järvenpää ja Tuusula 0,2 prosenttiyksikköä.
Veroprosenttiaan keventäneet viisi kuntaa olivat Halsua, Luhanka, Sodankylä, Vehmaa sekä Ahvenanmaan Finström. Kaikki keventäjäkunnat ovat asukasluvultaan alle 10 000 hengen kuntia.
Korkeimman kunnallisveron kunnat 2026
Manner-Suomen kymmenen korkeinta tuloveroprosenttia keskittyvät pieniin maaseutukuntiin Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla sekä Itä-Uudellamaalla. Listan kärjessä on Pomarkku, jonka 10,9 prosenttia on Manner-Suomen korkein.
Yhteensä Manner-Suomessa kymmenen kuntaa ylittää 10 prosentin rajan. Listan ulkopuolelle jäävät niukasti Merijärvi, Miehikkälä, Virolahti ja Oulainen, joiden tuloveroprosentti on 10,0 tai 10,1.
Huomionarvoista on, että Halsua sijoittuu yhä kärkikymmenikköön, vaikka se laski veroprosenttiaan 0,3 prosenttiyksikköä vuodelle 2026. Sama koskee Pomarkkua: kunta on pitänyt 10,9 prosentin tasonsa kahtena peräkkäisenä vuotena.
Matalimman kunnallisveron kunnat 2026
Toisessa ääripäässä ovat suuret pääkaupunkiseudun kaupungit ja muutama pieni erityistapaus. Kauniainen säilyy ylivoimaisena ykkösenä 4,7 prosentilla, ja kaupunki on Suomen matalimmin verottava jo pitkän jaksoa.
Pääkaupunkiseudun isot kaupungit hyötyvät laajasta veropohjasta: korkeasta keskipalkasta, suuresta yritysverotuotosta ja merkittävistä kiinteistöverotuloista. Sama logiikka selittää Naantalin ja Eurajoen sijoituksen, sillä molemmissa on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuri yritystoimintaan kytkeytyvä veropohja, kuten Olkiluodon ydinvoimala Eurajoella.
Inari ja Sysmä erottuvat joukossa lomakuntina, joiden kiinteistöverotuotto vapaa-ajan asunnoista keventää tarvetta korottaa kunnallisveroa. Luhanka taas laski veroprosenttiaan vuodelle 2026.
Suurimmat korotukset prosenttiyksiköissä
Kun katsotaan absoluuttista korotuksen suuruutta, vuoden 2026 kärkikolmikko on selvä:
| Kunta | 2025 % | 2026 % | Muutos %-yks. |
|---|---|---|---|
| Inkoo | 8,1 | 8,9 | +0,8 |
| Hämeenkyrö | 9,4 | 10,2 | +0,8 |
| Ylöjärvi | 8,4 | 9,2 | +0,8 |
| Lahti | 8,1 | 8,6 | +0,5 |
| Nurmijärvi | 7,5 | 7,9 | +0,4 |
Hämeenkyrön korotus nosti kunnan ylittämään 10 prosentin rajan. Ylöjärvi puolestaan kuuluu Tampereen kaupunkiseutuun, jossa väestönkasvu ja koulujen sekä päiväkotien investointitarpeet painavat kuntataloutta.
Sote-uudistuksen jälkeisinä vuosina yhteensä 32 Manner-Suomen kuntaa on joutunut korottamaan tuloveroprosenttiaan yli yhdellä prosenttiyksiköllä. Korotukset kasaantuvat samoihin kuntiin: 14 kuntaa joutui vuonna 2026 nostamaan sekä kunnallisveroa että vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttia.
Maakuntien väliset erot
Korkein painotettu keskimääräinen kunnallisvero on Keski-Pohjanmaalla (9,34 %), matalin Uudellamaalla (6,08 %). Ero ääripäiden välillä on yli 3 prosenttiyksikköä, vaikka kyseessä on saman maan sisäinen vertailu.
Manner-Suomen keskiarvo 7,57 prosenttia jää lähelle Varsinais-Suomen tasoa, koska Uudenmaan suuret kaupungit painavat valtakunnallisen luvun alas.
Miksi kunnat nostavat veroprosenttia
Kuntaliitto erittelee neljä keskeistä syytä kuntien veropäätösten taustalla vuonna 2026.
Ensinnäkin kustannukset nousevat ripeämmin kuin verotulot. Palkat, palveluostot ja lainakorot ovat kasvaneet, samoin työttömyys eräissä kunnissa. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen säästölait ovat siirtäneet kuluja kunnille muun muassa työllisyyspalveluiden ja toimeentulotuen osalta.
Toiseksi valtionosuudet pienenevät. Lasten määrä on laskenut nopeasti, ja koska valtionosuudet jakautuvat osin ikäluokkien mukaan, monet kunnat saavat aiempaa vähemmän rahaa. Samaan aikaan hallitus on tehnyt valtionosuusleikkauksia. Kuntien välillä on muutenkin suuria eroja: verotulot per asukas vaihtelevat yli 4 600 eurolla.
Kolmanneksi investoinnit painavat. Koulujen peruskorjaukset, päiväkotien uudisrakentaminen ja kunnallistekniikan investoinnit on rahoitettava jollakin. Joissakin kunnissa tyhjenevät sote-kiinteistöt lisäävät kuluja ja vähentävät vuokratuottoja.
Neljänneksi kunnallisverokynnys nousee jatkuvasti. Vuonna 2026 palkansaajan kunnallisverokynnys on jo 19 620 euroa vuodessa, eli pienituloisilta ei käytännössä kerry kunnallisveroa lainkaan. Kynnyksen nousu pienentää erityisesti pienten kuntien verotuottoa.
Kuntaverokynnys on noussut yli kymmenessä vuodessa
Kuntaverokynnys eli tuloraja, jonka jälkeen palkansaaja alkaa maksaa kunnallisveroa, on kasvanut tasaisesti.
Kynnys on noussut runsaassa kymmenessä vuodessa lähes 10 000 eurolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pieniä eläkkeitä tai osa-aikatyötä tekevät maksavat kunnalleen yhä vähemmän veroa, vaikka kunnan kustannukset eivät vastaavasti laske.
Sote-uudistus muutti vertailupohjan
Vuoden 2023 sote-uudistuksessa Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteihin tehtiin 12,64 prosenttiyksikön kertaleikkaus, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuu siirtyi hyvinvointialueille. Uudistuksen vaikutuksia kunnallisverotukseen käsittelemme laajemmin kunnallisveron 2026 muutoksia koskevassa artikkelissa. Vielä vuonna 2022 keskimääräinen tuloveroprosentti oli 20,00. Vuoden 2026 luku 7,57 ei siis ole vertailukelpoinen aiempiin vuosiin ennen uudistusta.
Ahvenanmaalla sote-uudistusta ei tehty samalla tavalla, joten saaristomaakunnan kunnallisveroprosentit ovat yhä 17 - 19,7 prosentin tasolla. Ahvenanmaan painotettu keskiarvo on 17,67 prosenttia.
Kuntaliiton mukaan vuoden 2026 muutokset ovat olleet kaikkiaan maltillisia. Veroprosenttia nostavien kuntien lukumäärä, 38, on samaa luokkaa kuin viime vuosikymmenen taitteessa ennen pandemiaa. Kunnallisveron paine kuitenkin keskittyy yhä samoihin kuntiin: pieniin, ikääntyviin maaseutukuntiin, joissa veropohja kapenee samaan aikaan kun kustannukset kasvavat.
Paljonko sinä maksat kunnallisveroa ja mihin se käytetään? Sen näet FactYoun verokuittilaskurista.