Kesätöiden ensimmäinen palkkapäivä on monelle nuorelle elämän tärkein tilipäivä. Silti yksi pieni paperi ratkaisee, kilahtaako tilille 1 000 euroa vai 400 euroa: verokortti. Jos sitä ei toimita työnantajalle, palkasta peritään automaattisesti 60 prosenttia ennakonpidätystä, riippumatta siitä, kuinka pieni summa on.
Hyvä uutinen on, että useimmat kesätyöntekijät eivät maksa veroa lainkaan. Vuonna 2026 verokortin veroprosentti on tyypillisesti 0 prosenttia, jos vuosipalkka jää alle 10 000 euron. Tällöin verokortti on vain muodollisuus, mutta se on välttämätön muodollisuus.
Tässä oppaassa käymme läpi, milloin verokortti tarvitaan, miten sen hakee OmaVerosta, mitä eroa on alle 18 vuotiaan ja täysi-ikäisen verotuksessa ja milloin kesätyöläinen saa rahat takaisin ennakonpalautuksena.
Tarvitseeko kesätyöläinen verokortin?
Lyhyt vastaus: kyllä, aina kun saa palkkaa.
Verohallinto toteaa asian suoraan: “Tarvitset verokortin aina, kun saat palkkaa. Ilman verokorttia työnantaja pidättää palkasta 60 prosenttia veroa.”
Tämä koskee myös aivan pieniä palkkoja. Vaikka ottaisit vain kolmen viikon kesätyön ja tienaisit 1 200 euroa, työnantaja ei voi pidättää veroa “kohtuullisesti” omasta päästään. Joko verokortti on toimitettu tai ennakonpidätys on 60 prosenttia.
Pienen kesäpalkan kohdalla verokortin veroprosentti on yleensä 0, mutta nollakortti pitää silti hakea ja toimittaa.
Vinkki: Vuodesta 2026 alkaen Verohallinto välittää verokortin tiedot suoraan työnantajien palkanlaskentaohjelmiin noin 4 miljoonan suomalaisen osalta. Käytännössä monella kesätyöläisellä verokortti löytyy työnantajalle automaattisesti ilman, että se pitää itse toimittaa. Varmista silti palkanlaskennasta tai esimieheltäsi, että tieto on perillä.
Verokortin hakeminen OmaVerossa
Verokortti tehdään OmaVerossa joko itse tai tarvittaessa huoltajan toimesta.
Vaiheet pähkinänkuoressa
- Kirjaudu OmaVeroon verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella (varmenne saatavissa pankista tai operaattorilta 15 vuotta täyttäneille).
- Valitse etusivulta Verokortit ja ennakkoverot 2026.
- Klikkaa Pyydä uutta verokorttia.
- Käy läpi kuusi vaihetta: arvioi kesän palkka, mahdollinen opintotuki ja vähennykset.
- Ohjelma laskee veroprosentin ja tulorajan.
- Tulosta verokortti tai tallenna PDF puhelimeen kuvana - se riittää työnantajalle.
Vuonna 2026 ensimmäisen verokortin tulorajaksi voi laittaa 10 000 euroa, mikä riittää useimmille kesätöille ja pitää veroprosentin nollassa.
Jos verkkopankkitunnuksia ei ole
Alle 18 vuotiailla harvalla on omia verkkopankkitunnuksia. Vaihtoehdot ovat:
- Huoltaja kirjautuu OmaVeroon ja valitsee toimimisen toisen henkilön puolesta. Alaikäisen lapsen verokorttiasiat näkyvät tällöin huoltajan näkymässä ilman erillistä valtuutusta.
- Soita Verohallinnon palvelunumeroon ja pyydä verokortti puhelimitse. Kortti tulee postissa kotiin.
- Käy verotoimistossa henkilökohtaisesti. Aikoja kannattaa varata etukäteen.
Alle 18 vuotiaan ja täysi-ikäisen verotus
Suomen tuloverotus ei tunne erillistä “nuorisoveroa”. Alaikäinen kesätyöntekijä maksaa palkastaan veroa samojen sääntöjen mukaan kuin aikuinen - samat veroprosentit, samat vähennykset.
Käytännön eroja silti löytyy:
- Sairausvakuutuksen päivärahamaksu koskee 16-67 vuotiaita. Alle 16 vuotiaalta sitä ei peritä lainkaan.
- Päivärahamaksu on 0 prosenttia, jos vuosipalkka jää alle 17 255 euron (vuonna 2026). Useimmilla kesätyöläisillä jää, joten maksu ei käytännössä vaikuta.
- Sairaanhoitomaksu 1,10 prosenttia palkasta peritään kaikilta palkansaajilta iästä riippumatta.
- Verokortin asioinnissa huoltaja voi toimia alle 18 vuotiaan puolesta OmaVerossa. Yli 18 vuotiaan asioita ei voi hoitaa toisen puolesta ilman erillistä Suomi.fi valtuutusta.
Pääomatuloista (esim. perinnön tuotot tai sijoitusomaisuus) alaikäistä verotetaan myös samoin kuin aikuista, mutta ne menevät erikseen lapsen omaan verotukseen, eivät vanhempien verotukseen.
Miksi pieni palkka ei käytännössä mene veroille?
Vaikka Suomen ansiotuloverotus on progressiivinen, alimmilla tulotasoilla se on lähes nollaa. Tämä ei johdu yhdestä isosta säännöstä, vaan kolmen vähennyksen yhteisvaikutuksesta:
- Perusvähennys kunnallisverotuksessa. Pienituloisilla se voi nollata kunnallisveron lähes kokonaan. Vuonna 2026 perusvähennystä ei myönnetä enää, jos puhdas ansiotulo ylittää noin 27 959 euroa.
- Työtulovähennys. Vuonna 2026 työtulovähennys on 18 prosenttia kelpoisesta tulosta, enimmillään 3 430 euroa. Tämä vähennys tehdään suoraan veroista, ei tuloista, joten sen vaikutus on suuri.
- Tulonhankkimisvähennys 750 euroa, joka tehdään automaattisesti palkkatuloista.
Aiemmin käytössä ollut erillinen ansiotulovähennys poistui 1.1.2025, joten siihen ei vuoden 2026 verotuksessa enää voi vedota.
Lopputulos: opiskelijan tai kesätyöläisen koko vuoden ansiotulot voivat jäädä jopa noin 14 000-15 000 euron tasolle ilman, että valtionveroa peritään lainkaan, ja kunnallisverokin jää murto-osaan. Pienistä palkoista ainoa pieni vero on yleensä sairaanhoitomaksu 1,10 prosenttia.
Luvut ovat suuntaa-antavia arvioita kunnallisveron, sairaanhoitomaksun ja työtulovähennyksen yhteisvaikutuksesta. Tarkka summa riippuu kotikunnan kunnallisveroprosentista (vaihtelee 4,7-10,9 % välillä vuonna 2026), mahdollisesta kirkollisverosta sekä muista vähennyksistä. Yli 17 255 euron vuositulosta lähtien peritään myös päivärahamaksu 0,88 %.
Käytännössä alle 10 000 euron kesäpalkasta jää käteen lähes koko summa: pelkkä sairaanhoitomaksu vie noin 1,1 prosenttia.
Milloin pyytää muutosverokorttia kesken kesän?
Verokortti perustuu arvioon. Jos arvio menee pieleen, voi olla järkevää tehdä uusi.
Pyydä muutosverokortti, jos:
- Saat odotettua isomman tilauksen kesätöistä (esim. lisävuoroja, pidempi sopimus) ja vuosituloraja uhkaa ylittyä.
- Otat toisen kesätyön ensimmäisen lisäksi. Ilman muutosta toinen työnantaja käyttää sivutuloverokortin korkeampaa prosenttia.
- Veroprosentti tuntuu liian korkealta suhteessa todelliseen palkkaan - esim. arvio koko vuoden tuloista oli liian iso.
- Saat stipendin, apurahan tai opintotukea, joka muuttaa kokonaiskuvaa. Muista, että opintotuen vuosituloraja on eri asia kuin verokortin tuloraja, ja sen ylitys johtaa tuen takaisinperintään.
Tulorajan ylittymisestä ei tarvitse panikoida. Vuoden 2026 alusta lähtien verokortti on yhden vuosirajan kortti: kun raja ylittyy, työnantaja siirtyy automaattisesti käyttämään lisäprosenttia, joka on tyypillisesti 1,5-2 kertaa perusprosentti. Liikaa pidätettyä veroa ei silti menetetä - ylimääräinen palautuu ennakonpalautuksena.
Muutosverokortin saa OmaVerosta yleensä välittömästi, ja sen voi tehdä rajattomasti vuoden aikana.
Ennakonpalautus: milloin rahat tulevat takaisin?
Jos palkasta on pidätetty enemmän veroa kuin lopullinen verotus edellyttäisi, erotus palautuu ennakonpalautuksena. Kesätyöläisillä tämä on hyvin yleistä, koska veroprosenttiarviot ovat usein varovaisuuden vuoksi yläkanttiin.
Verotus päättyy henkilöllä eri kuukausina, ja palautusten maksupäivät seuraavat sitä:
Y-akseli: kuukauden numero, jolloin palautus tulee tilille. Esimerkiksi elokuussa päättyvän verotuksen palautus maksetaan 5.10., syyskuussa päättyvän 3.11. ja lokakuussa päättyvän 3.12. Useimmat henkilöasiakkaat saavat palautuksensa elokuun ja lokakuun välillä.
Näin varmistat että palautus tulee tilille
- Käy OmaVerossa ilmoittamassa tilinumero. Ilman tilinumeroa palautus lähtee maksuosoituksena, mikä viivästyttää sitä useilla viikoilla.
- Tarkista esitäytetty veroilmoitus keväällä 2027. Verohallinto laskee verot kesän tulojen perusteella, mutta jos sinulla on muitakin tuloja tai vähennyksiä, ne kannattaa lisätä itse.
- Säilytä työsopimus ja palkkalaskelmat ainakin vuoden ajan. Niistä on apua, jos jokin tieto ei täsmää esitäytetyssä veroilmoituksessa.
Esimerkki: 8 000 euron kesäpalkka
- Verokorttiarvio: 5 % ennakonpidätys (varovainen arvio).
- Pidätetty vero: 400 €.
- Lopullinen verotus 2026: noin 90 € (sairaanhoitomaksu + pieni kunnallisvero).
- Ennakonpalautus syksyllä 2027: noin 310 € plus mahdolliset palautuskorot.
Tämä on yleisin kesätyöläisen tilanne: pieniä summia palautuu, koska palkanmaksaja varmistaa selustansa pitämällä prosentin pikkuisen yläkanttiin.
Mistä tulot tulevat? Kesätyöpalkka kokonaisuutena
Kesätyöläisen palkkalaskelma näyttää tyypillisesti tältä:
Esimerkkiluvut perustuvat 18 vuotta täyttäneen kesätyöläisen palkkaan, jolla on alle 10 000 euron vuosituloraja. Eläkemaksu 7,15 prosenttia ja työttömyysvakuutusmaksu 0,59 prosenttia ovat lakisääteisiä työntekijämaksuja, jotka työnantaja perii palkasta automaattisesti. Alle 17 vuotiaalta eläkemaksua ei peritä lainkaan, ja työttömyysvakuutusmaksu koskee vain 18-64 vuotiaita.
Kesätyöläisen muistilista
- Hae verokortti OmaVerosta heti kun työsopimus on allekirjoitettu, viimeistään ennen ensimmäistä palkkapäivää.
- Tarkista, että tuloraja kattaa koko kesän tulot. 10 000 euroa riittää useimmille, mutta jos teet kahta työtä, varaa enemmän.
- Toimita verokortti työnantajalle, ellei se mene automaattisesti. Tarkista palkanlaskennasta varmuuden vuoksi.
- Ilmoita tilinumerosi OmaVeroon mahdollista ennakonpalautusta varten.
- Muutosverokortin voi tehdä milloin tahansa, jos arvio menee pieleen.
- Säilytä palkkalaskelmat seuraavan kevään veroilmoitusta varten.
Yhteenveto
Kesätyöläisen verotus on vuonna 2026 yksinkertaisempaa kuin moni luulee, mutta se vaatii yhden teon: verokortin haun. Alle 10 000 euron vuosipalkalla veroprosentti on tyypillisesti 0 prosenttia, ja palkasta jää käteen käytännössä koko summa pelkän 1,10 prosentin sairaanhoitomaksun jälkeen.
Tärkeintä on muistaa, että ilman verokorttia työnantaja pidättää 60 prosenttia veroa automaattisesti. Liikaa pidätetty raha palautuu ennakonpalautuksena seuraavana syksynä, mutta sitä ei kannata jättää odottamaan vuodeksi, kun yhden OmaVero-asioinnin jälkeen koko kesän palkka tulee suoraan tilille.