Suomalaisessa verojärjestelmässä tulot jaetaan kahteen päälajiin: ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Ansiotuloja ovat palkat, eläkkeet ja yritystoiminnan tulot palkkana. Pääomatuloja taas ovat esimerkiksi osingot, osakkeiden myyntivoitot, vuokratulot ja korkotulot – eli tulot, jotka syntyvät pääomasta eikä työstä.
Pääomatuloja verotetaan erillään ansiotuloista, ja verotus on progressiivista, mutta kahdella portaalla: matalampi kanta 30 prosenttia ja ylempi kanta 34 prosenttia. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kaikkea pääomatuloverotus kattaa, miten vero lasketaan ja mitä sijoittajan kannattaa ottaa huomioon vuonna 2026.
Mitä pääomatulo tarkoittaa?
Pääomatuloilla tarkoitetaan tuloja, jotka syntyvät varallisuuden omistamisesta ja sen tuotosta. Tuloverolain mukaan pääomatuloja ovat muun muassa:
- osingot listaamattomista ja listatuista yhtiöistä
- luovutusvoitot (osakkeiden, rahastojen, asuntojen myynti)
- vuokratulot kiinteistöistä ja osakehuoneistoista
- korkotulot talletuksista ja joukkovelkakirjoista
- metsätalouden pääomatulot
- eläkesäästämisen tuotot
- vakuutuskuoresta nostetut tuotot
Pääomatuloja ei veroteta kunnallisverolla eikä ansiotuloveroasteikolla, vaan erillisellä pääomatuloveroasteikolla.
Pääomatuloveron rakenne 2026
Pääomatuloveroa maksetaan kahdella portaalla. Raja on 30 000 euroa vuodessa.
Jos pääomatulosi ovat 25 000 euroa vuodessa, maksat niistä 30 prosenttia eli 7 500 euroa veroa. Jos taas pääomatulosi ovat 50 000 euroa, ensimmäisestä 30 000 eurosta maksat 30 prosenttia (9 000 €) ja loput 20 000 euroa verotetaan 34 prosentin kannalla (6 800 €), yhteensä 15 800 euroa.
Osinkojen verotus
Osinkojen verotus eroaa sen mukaan, onko yhtiö listattu (pörssissä) vai listaamaton (yksityinen osakeyhtiö). Porrastukset ja esimerkkilaskelmat käymme yksityiskohtaisesti läpi osinkojen verotusta käsittelevässä artikkelissa.
Listatun yhtiön osinko
Kun pörssiyhtiö maksaa osinkoa, siitä 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata. Käytännössä listatun yhtiön osingosta maksetaan siis:
- 25,5 % veroa, jos pääomatulot alle 30 000 €/v (0,85 × 30 %)
- 28,9 % veroa siltä osin kuin pääomatulot ylittävät 30 000 €/v (0,85 × 34 %)
Esimerkki: Saat 5 000 euron osingot pörssiyhtiöstä. Veronalaista tuloa on 4 250 €. Vero 30 prosentin kannalla on 1 275 €.
Listaamattoman yhtiön osinko
Listaamattomien yhtiöiden osingot verotetaan monimutkaisemmin, ja niissä on huojennusraja. Periaate on:
- Osinko, joka on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, on pääomatuloa: 150 000 euroon asti siitä 25 % on veronalaista ja 75 % verovapaata, 150 000 euron ylittävältä osalta 85 % veronalaista
- 8 %:n ylittävästä osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata
Tämä järjestelmä tarkoittaa, että yrittäjä voi nostaa yhtiöstään osinkoja hyvin kevyellä verotuksella, jos yhtiön nettovarallisuus on riittävän suuri. Verohyödyn vuoksi listaamattomien yhtiöiden osinkopolitiikka on usein osa yrittäjän kokonaisverosuunnittelua.
Luovutusvoittojen verotus
Luovutusvoitoksi kutsutaan tilannetta, jossa myyt omaisuutta kalliimmalla kuin olet sen ostanut. Erotus on pääomatuloa, josta maksat veroa. Luovutusvoitto lasketaan yksinkertaisella kaavalla:
Luovutusvoitto = Myyntihinta − (Hankintahinta + myyntikulut + hankintakulut)
Vaihtoehtoisesti voit käyttää hankintameno-olettamaa:
- 20 % myyntihinnasta, jos omaisuus on omistettu alle 10 vuotta
- 40 % myyntihinnasta, jos omistusaika vähintään 10 vuotta
Hankintameno-olettaman käyttö kannattaa silloin, kun alkuperäinen hankintahinta oli pieni tai sitä ei voi todistaa – esimerkiksi perintönä saaduissa osakkeissa.
Tappioiden hyödyntäminen
Luovutustappiot voit vähentää samana vuonna tai viiden seuraavan verovuoden aikana muista pääomatuloista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos sijoituksesi tekevät tappiota, kannattaa joskus myydä häviäjät loppuvuodesta realisoidaksesi tappion – ja käyttää se jonkin muun voitollisen kaupan verottamisen pienentämiseen.
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus
Oman vakituisen asunnon myyntivoitto on verovapaata, jos olet omistanut asunnon yhtäjaksoisesti vähintään 2 vuotta ja asunut siinä vähintään 2 vuotta omistusaikana. Tämä on merkittävä veroetu, joka tekee asunnon vaihdoista Suomessa kevyempää. Ehdot ja poikkeukset käsittelemme tarkemmin asunnon myyntivoiton verotusta koskevassa artikkelissa.
Vuokratulojen verotus
Vuokratulot ovat pääomatuloa. Niistä maksat 30 tai 34 prosenttia riippuen kokonaispääomatuloistasi. Sama koskee myös mökin lyhytaikaista vuokrausta. Vuokratulosta voit vähentää todelliset kulut:
- hoitovastike
- rahoitusvastike, jos taloyhtiö on tulouttanut sen kirjanpidossaan (rahastoitua rahoitusvastiketta ei voi vähentää)
- korjauskulut (vuosikorjaukset heti, perusparannukset poistoina)
- sähkö, vesi ja muut käyttökulut
- vakuutukset
- välityspalkkiot ja ilmoitusmaksut
Asuntolainan korot ovat myös vähennyskelpoisia, mutta Verohallinnon ohjeen mukaan ne ilmoitetaan veroilmoituksella velan korkoina, eivät vuokratulon kuluna. Ne vähennetään pääomatuloista.
Vuokratulosta maksetaan veroa nettomäärästä, ei bruttomäärästä.
Laskuesimerkki: bruttovuokra on 900 €/kk. Vuokratulosta vähennetään hoitovastike 280 €, tuloutettu rahoitusvastike 220 € ja muut kulut 50 €, jolloin vuokratuloa jää 350 €/kk. Kun lisäksi vähennetään lainan korot 150 €/kk pääomatuloista, verotettavaa pääomatuloa jää 200 €/kk eli 2 400 €/v, josta vero 30 prosentin kannalla on 720 €/v. Jos rahoitusvastike olisi rahastoitu, sitä ei voisi vähentää: verotettavaa jäisi 420 €/kk eli 5 040 €/v, ja vero olisi 1 512 €/v.
Korkotulot ja lähdevero
Kotimaisten talletusten ja joukkovelkakirjojen koroista peritään lähdeveroa 30 prosenttia suoraan maksun yhteydessä. Lähdevero on lopullinen, eli korot eivät tule veroilmoitukseen pääomatuloina.
Osakesäästötili ja sijoitusvakuutus
Sijoittaja voi lykätä pääomatulojen verotusta käyttämällä osakesäästötiliä (OST) tai sijoitusvakuutusta. Molemmissa tuotot ja myyntivoitot verotetaan vasta, kun varoja nostetaan tuotteen ulkopuolelle.
Osakesäästötili
- talletusraja: yhteensä 100 000 euroa (raja koskee talletuksia, ei tilin arvoa)
- sijoitukset vain pörssiosakkeisiin
- osingot ja myyntivoitot kerryttävät tiliä verottomina
- vero 30/34 % nostetusta tuotosta
Sijoitusvakuutus
- ei talletuskattoa
- sijoituskohteina vakuutusyhtiön tarjoamat rahastot ja muut kohteet
- sama periaate: verotus vain nostettaessa tuottoa
- vakuutusyhtiön kulut syövät osan edusta
Näiden instrumenttien etu on korko korolle -efekti: verot eivät vuosittain nipistä pääomasta, vaan koko pääoma kasvaa edelleen. Pitkällä aikavälillä ero voi olla merkittävä.
Pääomatuloveron maksaminen käytännössä
Pääomatuloja ei pääsääntöisesti pidätetä palkkaan tavalla. Sen sijaan pääomatuloista maksetaan ennakkoveroa tai ne tulevat jäännösverona jälkikäteen.
- Ennakkovero: Verohallinto arvioi tulojesi perusteella maksettavaksi ennakkoveron erissä.
- Ennakon täydennysmaksu: Voit maksaa puuttuvan veron täydennysmaksuna verovuoden jälkeen ennen verotuksen valmistumista. Se pienentää jäännösveron korkoa.
- Jäännösvero: Verotuksen valmistuttua maksat vielä puuttuvan osan. Jäännösverolle lasketaan aina korkoa, ja 10 000 euron ylittävältä osalta korko on korkeampi. Vähintään 170 euron jäännösvero maksetaan kahdessa erässä.
Erityisesti jos saat iso osinko vuoden aikana tai myyt asunnon voitolla, kannattaa olla ajoissa yhteydessä Verohallintoon ja hakea muutosta ennakkoveroon.
Pääomatulovero vs. ansiotulovero
Suomalaisessa järjestelmässä pääomatulojen verokanta on merkittävästi matalampi kuin ansiotuloveron huippukannat. Veronmaksajain Keskusliiton laskelman mukaan palkansaajan marginaaliveroprosentti on vuonna 2026 noin 52,3 %, kun palkka on vähintään 60 000 €/v. Luvussa ovat mukana keskimääräinen kunnallis- ja kirkollisvero sekä työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Pääomatulosta vero on enintään 34 prosenttia.
Tämä rakenne on Suomessa perinteisesti perusteltu sillä, että pääomatuloihin kohdistuu myös yhteisövero yhtiötasolla. Esimerkiksi pörssiyhtiön voitosta maksetaan ensin 20 % yhteisöveroa ja vasta sitten osingon pääomatulovero.
Yleisimmät virheet pääomatuloverotuksessa
- Unohtaa vähennyskelpoiset kulut. Erityisesti vuokratulojen kohdalla moni unohtaa hoitovastikkeen, korjauskulut ja lainan korot.
- Ei hyödynnä luovutustappioita. Tappiot vanhenevat 5 vuodessa – käytä ne ennen sitä.
- Jättää hankintameno-olettaman käyttämättä. Perinnöissä ja pitkään omistetuissa osakkeissa olettaman käyttö on usein edullisempaa.
- Myy osakkeita ennen aikojaan. Ennen myyntiä kannattaa miettiä, voisitko odottaa vuodenvaihteeseen, jotta tulon voi jaksottaa.
- Ei ilmoita ulkomaisia tuottoja. Ulkomaiset tuotot eivät aina näy esitäytetyssä veroilmoituksessa, ja ilmoitusvelvollisuus on silti sinulla.
Yhteenveto
Pääomatulovero on keskeinen osa suomalaista verojärjestelmää. Sen rakenne – 30 ja 34 prosentin portaat – on säilynyt vakaana useita vuosia, ja se koskee kaikkia meitä, jotka sijoittavat, omistavat sijoitusasunnon tai saavat osinkoja. Verotuksen yksityiskohdissa on paljon vivahteita: hankintameno-olettamat, huojennusrajat, lähdeverot ja vakuutuskuoret.
Sijoittajan näkökulmasta pääomatuloverotuksen hyvä ymmärrys voi säästää tuhansia euroja vuosien saatossa. Yksinkertaiset toimenpiteet – tappioiden hyödyntäminen, hankintameno-olettaman käyttö ja verosuotuisten sijoitusinstrumenttien valinta – tekevät merkittävän eron pitkällä aikavälillä.