Suomalainen verojärjestelmä kohtelee osinkoja oudosti epäsymmetrisesti. Sama 50 000 euron osinko voi tuottaa nettoon 36 750 euroa tai 46 250 euroa sen mukaan, mistä yhtiöstä se tulee ja paljonko yhtiöllä on omaa pääomaa. Erotus on 9 500 euroa.
Syynä on kaksi rinnakkaista verojärjestelmää: yksi pörssiyhtiöiden omistajille ja toinen omaa osakeyhtiötä pyörittäville yrittäjille. Tämä artikkeli kertoo, miten kumpikin järjestelmä toimii vuonna 2026, ja miten yrittäjä voi laskea, kannattaako rahaa nostaa palkkana vai osinkona.
Pääomatuloveron rajat 2026
Ennen kuin sukelletaan osinkojen sääntöihin, on hyvä tietää pääomatulojen verotuksen perusta. Pääomatuloa verotetaan kahdella prosentilla:
- 30 % ensimmäiseen 30 000 euroon asti
- 34 % sen ylittävältä osalta
Tämä koskee kaikkia pääomatuloja yhteenlaskettuna: vuokratuloja, myyntivoittoja, korkoja ja osinkoja. Lue lisää pääomatuloveron toiminnasta.
Listattu yhtiö: yksinkertainen säännös
Jos omistat osakkeita pörssiyhtiöstä, kuten Nordeasta, Nokiasta tai Konecranesista, osinkojen verotus on suoraviivainen:
- 85 % osingosta on veronalaista pääomatuloa
- 15 % on verovapaata tuloa
Pörssiyhtiö pidättää automaattisesti 25,5 % ennakonpidätyksen ennen kuin osinko tulee tilillesi. Tämä vastaa keskimääräistä lopullista veroa: 85 % × 30 % = 25,5 %.
Jos pääomatulosi nousee yli 30 000 euron rajan, lopullinen vero voi olla hieman korkeampi, ja Verohallinto määrää jäännösveron veroilmoituksen jälkeen.
Esimerkki: 50 000 € osinko Nordeasta
Tässä laskelmassa oletetaan, että henkilöllä ei ole muita pääomatuloja. Osingon veronalainen osa ylittää silti 30 000 euron rajan.
- Veronalainen osa: 50 000 € × 85 % = 42 500 €
- Vero 30 000 € rajaan asti: 30 000 € × 30 % = 9 000 €
- Vero 30 000 € yli menevästä: 12 500 € × 34 % = 4 250 €
- Kokonaisvero: 13 250 € (efektiivinen 26,5 %)
- Käteen: 36 750 €
Listaamaton yhtiö: nettovarallisuus ratkaisee
Jos omistat oman osakeyhtiön, säännöt ovat huomattavasti monimutkaisemmat ja yleensä paljon edullisemmat. Lähtökohta on osakkeen matemaattinen arvo, joka lasketaan yhtiön edellisen tilikauden taseen nettovarallisuudesta (varat miinus velat) jaettuna osakkeiden määrällä.
Verotus tapahtuu kolmessa portaassa:
Porras 1: Osinko enintään 8 % nettovarallisuudesta, enintään 150 000 €
- 25 % on veronalaista pääomatuloa
- 75 % on verovapaata
- Ennakonpidätys 7,5 %
Porras 2: Osinko enintään 8 % nettovarallisuudesta, ylittävä osa yli 150 000 €
- 85 % on veronalaista pääomatuloa
- 15 % on verovapaata
- Ennakonpidätys 28 % ylittävältä osalta
Porras 3: Osinko ylittää 8 % nettovarallisuudesta
- 75 % on veronalaista ansiotuloa (verotetaan progressiivisesti palkan kanssa)
- 25 % on verovapaata
- 8 %:n rajaan asti osinko verotetaan silti portaiden 1 ja 2 mukaan pääomatulona
Tärkein yksittäinen luku on 150 000 euron raja, joka on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen. Jos saat osinkoa kahdesta omistamastasi yhtiöstä, summat lasketaan yhteen.
Esimerkki: 50 000 € osinko omasta yhtiöstä, nettovarallisuus 800 000 €
Yhtiön nettovarallisuus on 800 000 euroa, joten 8 % siitä on 64 000 euroa. Koko 50 000 euron osinko mahtuu siis kevyesti verotettuun portaaseen 1.
- Veronalainen pääomatulo: 50 000 € × 25 % = 12 500 €
- Vero (kaikki alle 30 000 € rajan): 12 500 € × 30 % = 3 750 €
- Kokonaisvero: 3 750 € (efektiivinen 7,5 %)
- Käteen: 46 250 €
Erotus listattuun yhtiöön on 9 500 euroa samasta osinkosummasta.
Esimerkki: 50 000 € osinko, nettovarallisuus vain 200 000 €
Jos nettovarallisuus on pienempi, kuten tyypillisesti uudella yhtiöllä, 8 % rajan alle mahtuu vain 16 000 euroa. Loput 34 000 euroa verotetaan ansiotulona.
- Pääomatulo-osa (16 000 €): 25 % × 30 % = 1 200 € veroa
- Ansiotulo-osa (34 000 €): 75 % eli 25 500 € lisätään palkkatuloihin
Ansiotulo-osan lopullinen vero riippuu kokonaistuloista. Jos henkilön muut ansiotulot ovat 60 000 €, koko 25 500 euroa osuu valtion ylimpään tuloluokkaan (yli 52 100 €, 37,5 %). Kun mukaan lasketaan keskimääräinen kunnallisvero 7,57 % ja sairaanhoitomaksu 1,10 %, marginaaliveroprosentti on noin 46,2 % ilman kirkollisveroa. Silloin 25 500 eurosta menee veroa noin 11 770 €.
- Kokonaisvero noin: 12 970 € (efektiivinen 25,9 %)
- Käteen noin: 37 030 €
Tämä on jo lähellä listatun yhtiön verotusta. Nettovarallisuus on siis ratkaisevan tärkeä yrittäjälle, joka harkitsee osingonjakoa.
Efektiivinen veroprosentti eri osinkomäärillä
Alla oleva kaavio näyttää, miten lopullinen efektiivinen veroprosentti kehittyy listatun ja listaamattoman yhtiön osinkoja saavalle henkilölle. Listaamattomassa oletetaan riittävä nettovarallisuus, jotta koko osinko mahtuu 8 % rajan alle, ja että henkilöllä ei ole muita pääomatuloja.
Listaamattoman yhtiön prosentti nousee 150 000 euron kohdalla, koska veronalainen pääomatulo (37 500 €) ylittää 30 000 euron rajan ja ylittävä osa verotetaan 34 %:lla. 200 000 euron osingossa 50 000 euroa ylittää 150 000 euron rajan, ja siitä 85 % on veronalaista. Esimerkiksi 200 000 euron osingosta veronalaista on 37 500 € + 42 500 € = 80 000 €, ja vero on 9 000 € + 50 000 € × 34 % = 26 000 € eli 13,0 %.
Osinko vai palkka: yrittäjän valinta
Yksi yrittäjän vuosittaisista pohdinnoista on, miten nostaa rahaa omasta yhtiöstä. Vastaus ei ole yksinkertainen, koska kokonaisverotus eroaa palkka- ja osinkoreitin välillä.
Palkka:
- Yhtiö maksaa palkan päältä sosiaalivakuutusmaksuja (työnantajan sava-maksut)
- Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen meno, joten yhtiö ei maksa siitä yhteisöveroa
- Saaja maksaa progressiivista ansiotuloveroa ja YEL-maksuja itse
- Palkka kerryttää eläkettä ja oikeuttaa sosiaaliturvaan
Osinko:
- Yhtiö on ensin maksanut tuloksesta yhteisöveron 20 %
- Osinko ei ole vähennyskelpoinen yhtiölle
- Saaja maksaa osingosta osinkoverotuksen (kts. yllä)
- Osinko ei kartuta eläkettä eikä työttömyysturvaa
Yhden henkilön yhtiössä, jossa on riittävä nettovarallisuus, 8 %:n rajan alle mahtuva osinko on verotuksellisesti kevyt tapa nostaa rahaa. Esimerkiksi 50 000 euron voitosta yhtiö maksaa ensin 10 000 euroa yhteisöveroa, ja 40 000 euron osingosta omistaja maksaa 40 000 € × 25 % × 30 % = 3 000 € veroa. Käteen jää 37 000 euroa eli 74 % voitosta. Palkkana sama 50 000 euroa verotettaisiin ylimmissä tuloluokissa noin 46–48 %:n marginaaliverolla. Palkka kuitenkin kerryttää eläkettä, osinko ei.
Lue lisää yrittäjän verotuksen eroista palkansaajaan.
Nettovarallisuus: yrittäjän tärkein luku
Listaamattoman yhtiön omistajalle nettovarallisuus on ratkaiseva luku. Se määrää, kuinka paljon kevyesti verotettua osinkoa voi nostaa.
Nettovarallisuus lasketaan tilinpäätöksestä:
- Yhtiön varat (rahat, koneet, kiinteistöt, sijoitukset, saatavat)
- Miinus yhtiön velat (lainat, ostovelat)
Tämä tarkoittaa, että yhtiön kannattaa pitää omaa pääomaa korkealla. Käytännössä keinoja kasvattaa nettovarallisuutta ovat:
- Voiton jättäminen yhtiöön sen sijaan, että nostaa kaiken osinkona
- Yhtiön sijoittaminen pörssiosakkeisiin tai rahastoihin yhtiön sisällä
- Velkojen lyhentäminen ja kassan kasvattaminen
Riski on tietysti se, että kaikki tämä raha on yhtiön sisällä. Konkurssin tai pakkomyynnin sattuessa varat ovat alttiina yhtiön velkojille.
150 000 euron raja: harva osakas ylittää
Vaikka 150 000 euron raja kuulostaa korkealta, se koskee yllättävän monia yrittäjiä, joilla on hyvin tuottava yhtiö ja paljon nettovarallisuutta.
Esimerkki: Konsulttitoimisto, jonka nettovarallisuus on 3 miljoonaa euroa, voi nostaa 8 % rajan alle 240 000 euron osinkoa. Tästä ensimmäiset 150 000 € verotetaan kevyesti (25 % pääomatuloa), ja loput 90 000 € ankarammin (85 % pääomatuloa).
Yli 150 000 euron osinko on käytännössä yhtä raskaasti verotettu kuin pörssiyhtiön osinko, joten siinä vaiheessa konsulttitoimiston omistajan ja Nokian osakkaan asema verottajan silmissä lähestyy toisiaan.
Mitä verottaja muistaa, mitä et
Verohallinto saa tiedot maksetuista osingoista suoraan yhtiöiltä ja arvopaperinvälittäjiltä. Ne näkyvät esitäytetyssä veroilmoituksessa keväällä.
Tämä koskee myös ulkomaisia osinkoja, jos ne on maksettu tilille suomalaiseen pankkiin tai sijoitusalustan kautta. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden osingoista pidätetään yleensä lähdevero (15 % verosopimuksen mukaan), joka voidaan hyvittää Suomen veroista.
Pidätä mielessä:
- Tarkista esitäytetyn veroilmoituksen osinkotiedot
- Vähennä tulonhankkimiskulut, kuten arvopaperisäilytyksen kulut, pääomatuloista
- Ilmoita osakaslainat ja peitellyt osingot ajoissa, ne verotetaan ankarammin
Yhteenveto
Suomen osinkoverotus suosii listaamattoman yhtiön omistajia, joilla on riittävä nettovarallisuus. Pörssiosakkaalla efektiivinen veroprosentti on 25,5–28,3 prosenttia (10 000–200 000 euron osingot), kun pienyrittäjä voi parhaimmillaan päästä 7,5 prosenttiin.
Tämä epäsymmetria on tarkoituksellinen: lainsäätäjä on halunnut kannustaa pienten ja keskisuurten yritysten pääomittamiseen ja yrittämiseen. Samalla se on luonut järjestelmän, jossa palkkatyö verotetaan paljon ankarammin kuin saman henkilön työpanos oman yhtiön kautta.
Yrittäjälle ratkaiseva neuvo on yksinkertainen: pidä huolta nettovarallisuudesta, nosta YEL-perustana toimiva kohtuullinen palkka ja jaa loppu osinkoina 8 %:n rajan alle.