Suomalainen verojärjestelmä kohtelee osinkoja oudosti epäsymmetrisesti. Sama 50 000 euron osinko voi tuottaa nettoon 35 000 euroa tai 47 500 euroa sen mukaan, mistä yhtiöstä se tulee ja paljonko yhtiöllä on omaa pääomaa. Erotus on kokonaisen pienen auton hinta vuodessa.
Syynä on kaksi rinnakkaista verojärjestelmää: yksi pörssiyhtiöiden omistajille ja toinen omaa osakeyhtiötä pyörittäville yrittäjille. Tämä artikkeli kertoo, miten kumpikin järjestelmä toimii vuonna 2026, ja miten yrittäjä voi laskea, kannattaako rahaa nostaa palkkana vai osinkona.
Pääomatuloveron rajat 2026
Ennen kuin sukelletaan osinkojen sääntöihin, on hyvä tietää pääomatulojen verotuksen perusta. Pääomatuloa verotetaan kahdella prosentilla:
- 30 % ensimmäiseen 30 000 euroon asti
- 34 % sen ylittävältä osalta
Tämä koskee kaikkia pääomatuloja yhteenlaskettuna: vuokratuloja, myyntivoittoja, korkoja ja osinkoja. Lue lisää pääomatuloveron toiminnasta.
Listattu yhtiö: yksinkertainen säännös
Jos omistat osakkeita pörssiyhtiöstä, kuten Nordeasta, Nokiasta tai Konecranesista, osinkojen verotus on suoraviivainen:
- 85 % osingosta on veronalaista pääomatuloa
- 15 % on verovapaata tuloa
Pörssiyhtiö pidättää automaattisesti 25,5 % ennakonpidätyksen ennen kuin osinko tulee tilillesi. Tämä vastaa keskimääräistä lopullista veroa: 85 % × 30 % = 25,5 %.
Jos pääomatulosi nousee yli 30 000 euron rajan, lopullinen vero voi olla hieman korkeampi, ja Verohallinto määrää jäännösveron veroilmoituksen jälkeen.
Esimerkki: 50 000 € osinko Nordeasta
Tässä laskelmassa oletetaan, että muut pääomatulot ovat alle 30 000 euroa, joten osa osingoista nostaa kokonaispääomatulon yli rajan.
- Veronalainen osa: 50 000 € × 85 % = 42 500 €
- Vero 30 000 € rajaan asti: 30 000 € × 30 % = 9 000 €
- Vero 30 000 € yli menevästä: 12 500 € × 34 % = 4 250 €
- Kokonaisvero: 13 250 € (efektiivinen 26,5 %)
- Käteen: 36 750 €
Listaamaton yhtiö: nettovarallisuus ratkaisee
Jos omistat oman osakeyhtiön, säännöt ovat huomattavasti monimutkaisemmat ja yleensä paljon edullisemmat. Lähtökohta on osakkeen matemaattinen arvo, joka lasketaan yhtiön nettovarallisuudesta (varat miinus velat) jaettuna osakkeiden määrällä.
Verotus tapahtuu kolmessa portaassa:
Porras 1: Osinko enintään 8 % nettovarallisuudesta, alle 150 000 €
- 25 % on veronalaista pääomatuloa
- 75 % on verovapaata
- Ennakonpidätys 7,5 %
Porras 2: Osinko enintään 8 % nettovarallisuudesta, ylittävä osa yli 150 000 €
- 85 % on veronalaista pääomatuloa
- 15 % on verovapaata
- Ennakonpidätys 28 % ylittävältä osalta
Porras 3: Osinko ylittää 8 % nettovarallisuudesta
- 75 % on veronalaista ansiotuloa (verotetaan progressiivisesti palkan kanssa)
- 25 % on verovapaata
- Riippumatta siitä paljonko 8 % rajaa alittavaa osinkoa on saatu
Huutokaupatuin lukema tässä on 150 000 euron raja, joka on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen. Jos saat osinkoa kahdesta omistamastasi yhtiöstä, summat lasketaan yhteen.
Esimerkki: 50 000 € osinko omasta yhtiöstä, nettovarallisuus 800 000 €
Yhtiön nettovarallisuus on 800 000 euroa, joten 8 % siitä on 64 000 euroa. Koko 50 000 euron osinko mahtuu siis kevyesti verotettuun portaaseen 1.
- Veronalainen pääomatulo: 50 000 € × 25 % = 12 500 €
- Vero (kaikki alle 30 000 € rajan): 12 500 € × 30 % = 3 750 €
- Kokonaisvero: 3 750 € (efektiivinen 7,5 %)
- Käteen: 46 250 €
Erotus listattuun yhtiöön on 9 500 euroa samasta osinkosummasta.
Esimerkki: 50 000 € osinko, nettovarallisuus vain 200 000 €
Jos nettovarallisuus on pienempi, kuten tyypillisesti uudella yhtiöllä, 8 % rajan alle mahtuu vain 16 000 euroa. Loput 34 000 euroa verotetaan ansiotulona.
- Pääomatulo-osa (16 000 €): 25 % × 30 % = 1 200 € veroa
- Ansiotulo-osa (34 000 €): 75 % eli 25 500 € lisätään palkkatuloihin
Ansiotulo-osan lopullinen vero riippuu kokonaistuloista. Jos henkilön muut ansiotulot ovat 60 000 €, marginaaliveroprosentti on noin 44 %, jolloin 25 500 €:sta menee veroa noin 11 220 €.
- Kokonaisvero noin: 12 420 € (efektiivinen 24,8 %)
- Käteen noin: 37 580 €
Tämä on jo lähellä listatun yhtiön verotusta. Nettovarallisuus on siis ratkaisevan tärkeä yrittäjälle, joka harkitsee osingonjakoa.
Efektiivinen veroprosentti eri osinkomäärillä
Alla oleva kaavio näyttää, miten lopullinen efektiivinen veroprosentti kehittyy listatun ja listaamattoman yhtiön osinkoja saavalle henkilölle. Listaamattomassa oletetaan riittävä nettovarallisuus, jotta koko osinko mahtuu 8 % rajan alle, ja että henkilöllä ei ole muita pääomatuloja.
200 000 euron kohdalla listaamattoman luku nousee, koska 50 000 euroa ylittää 150 000 euron rajan ja siirtyy listatun yhtiön kaltaiseen 85 % verotukseen.
Osinko vai palkka: yrittäjän valinta
Yksi yrittäjän vuosittaisista pohdinnoista on, miten nostaa rahaa omasta yhtiöstä. Vastaus ei ole yksinkertainen, koska kokonaisverotus eroaa palkka- ja osinkoreitin välillä.
Palkka:
- Yhtiö maksaa palkan päältä sosiaalivakuutusmaksuja (työnantajan sava-maksut)
- Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen meno, joten yhtiö ei maksa siitä yhteisöveroa
- Saaja maksaa progressiivista ansiotuloveroa ja YEL-maksuja itse
- Palkka kerryttää eläkettä ja oikeuttaa sosiaaliturvaan
Osinko:
- Yhtiö on ensin maksanut tuloksesta yhteisöveron 20 %
- Osinko ei ole vähennyskelpoinen yhtiölle
- Saaja maksaa osingosta osinkoverotuksen (kts. yllä)
- Osinko ei kartuta eläkettä eikä työttömyysturvaa
Yhden henkilön yhtiössä, jossa on riittävä nettovarallisuus, 8 %:n rajan alle mahtuva osinko on lähes aina verotuksellisesti edullisin tapa nostaa rahaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että moni pienyrittäjä nostaa pienen YEL-vakuutuksen kattavan palkan ja loput osinkona.
Laskelma sisältää yhtiön yhteisöveron (20 %) ennen osinkoa ja työnantajan sava-maksut palkan tapauksessa. Luvut ovat suuntaa-antavia, todellinen verotus riippuu monesta tekijästä.
Lue lisää yrittäjän verotuksen eroista palkansaajaan.
Nettovarallisuus: yrittäjän tärkein luku
Listaamattoman yhtiön omistajalle nettovarallisuus on ratkaiseva luku. Se määrää, kuinka paljon kevyesti verotettua osinkoa voi nostaa.
Nettovarallisuus lasketaan tilinpäätöksestä:
- Yhtiön varat (rahat, koneet, kiinteistöt, sijoitukset, saatavat)
- Miinus yhtiön velat (lainat, ostovelat)
Tämä tarkoittaa, että yhtiön kannattaa pitää omaa pääomaa korkealla. Käytännössä keinoja kasvattaa nettovarallisuutta ovat:
- Voiton jättäminen yhtiöön sen sijaan, että nostaa kaiken osinkona
- Yhtiön sijoittaminen pörssiosakkeisiin tai rahastoihin yhtiön sisällä
- Velkojen lyhentäminen ja kassan kasvattaminen
Riski on tietysti se, että kaikki tämä raha on yhtiön sisällä. Konkurssin tai pakkomyynnin sattuessa varat ovat alttiina yhtiön velkojille.
150 000 euron raja: harva osakas ylittää
Vaikka 150 000 euron raja kuulostaa korkealta, se koskee yllättävän monia yrittäjiä, joilla on hyvin tuottava yhtiö ja paljon nettovarallisuutta.
Esimerkki: Konsulttitoimisto, jonka nettovarallisuus on 3 miljoonaa euroa, voi nostaa 8 % rajan alle 240 000 euron osinkoa. Tästä ensimmäiset 150 000 € verotetaan kevyesti (25 % pääomatuloa), ja loput 90 000 € ankarammin (85 % pääomatuloa).
Yli 150 000 euron osinko on käytännössä yhtä raskaasti verotettu kuin pörssiyhtiön osinko, joten siinä vaiheessa konsulttitoimiston omistajan ja Nokian osakkaan asema verottajan silmissä lähestyy toisiaan.
Mitä verottaja muistaa, mitä et
Verohallinto saa tiedot maksetuista osingoista suoraan yhtiöiltä ja arvopaperinvälittäjiltä. Ne näkyvät esitäytetyssä veroilmoituksessa keväällä.
Tämä koskee myös ulkomaisia osinkoja, jos ne on maksettu tilille suomalaiseen pankkiin tai sijoitusalustan kautta. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden osingoista pidätetään yleensä lähdevero (15 % verosopimuksen mukaan), joka voidaan hyvittää Suomen veroista.
Pidätä mielessä:
- Tarkista esitäytetyn veroilmoituksen osinkotiedot
- Vähennä omaisuuden hoitokulut (omavastuu 50 €) pääomatuloista
- Ilmoita osakaslainat ja peitellyt osingot ajoissa, ne verotetaan ankarammin
Yhteenveto
Suomen osinkoverotus suosii listaamattoman yhtiön omistajia, joilla on riittävä nettovarallisuus. Pörssiosakkaalla efektiivinen veroprosentti on lähes aina noin 26 prosenttia, kun pienyrittäjä voi parhaimmillaan päästä 7,5 prosenttiin.
Tämä epäsymmetria on tarkoituksellinen: lainsäätäjä on halunnut kannustaa pienten ja keskisuurten yritysten pääomittamiseen ja yrittämiseen. Samalla se on luonut järjestelmän, jossa palkkatyö verotetaan paljon ankarammin kuin saman henkilön työpanos oman yhtiön kautta.
Yrittäjälle ratkaiseva neuvo on yksinkertainen: pidä huolta nettovarallisuudesta, nosta YEL-perustana toimiva kohtuullinen palkka ja jaa loppu osinkoina 8 %:n rajan alle.