Suomen valtio laskee vuonna 2026 liikkeelle uutta velkaa 44,2 miljardin euron edestä. Luku on kahdeksankertainen verrattuna vuoden 2026 valtion korkomenoihin ja lähes kaksinkertainen koko puolustusbudjettiin nähden. Vaikka suuri osa lainasta menee vanhojen lainojen takaisinmaksuun, valtion velkapino kasvaa 13 miljardilla eurolla yhdessä vuodessa.
Mistä rahat tulevat, kuka ne lainaa ja mitä se maksaa veronmaksajille? Tässä artikkelissa pureudumme Suomen valtionvelan tilanteeseen vuonna 2026 virallisten lähteiden valossa.
Bruttolainanotto 44,2 miljardia, nettolainanotto 13,1 miljardia
Valtiokonttori arvioi, että Suomen valtion bruttolainanotto vuonna 2026 on noin 44,2 miljardia euroa. Tästä summasta valtaosa, noin 31,1 miljardia euroa, käytetään erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Nettomääräinen velkaantuminen on siis 13,1 miljardia euroa.
Vuoden 2026 talousarviossa nettolainanoton tarpeeksi kirjattu luku on hieman pienempi, noin 8,7 miljardia euroa. Erotus selittyy pääosin Asuntorahastosta tehtävällä kertaluonteisella siirrolla, joka pienentää kirjanpidollista alijäämää.
Lähde: Valtiokonttori, lainanottosuunnitelma 2026.
Keneltä Suomi lainaa?
Suomi ei lainaa rahaa suoraan toiselta valtiolta tai EU:lta. Lainanotto tapahtuu kansainvälisillä pääomamarkkinoilla, joissa pankit, eläkerahastot, vakuutusyhtiöt ja keskuspankit ostavat Suomen valtion liikkeeseen laskemia velkakirjoja.
Lainat jakautuvat kolmeen pääryhmään:
- Viitelainat eli sarjaobligaatiot. Suomi laskee vuosittain liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainasarjaa. Maturiteetit ovat 5-30 vuotta. Nämä myydään syndikoituina emissioina suurille institutionaalisille sijoittajille.
- Velkasitoumukset. Alle vuoden mittaiset lyhytaikaiset velkainstrumentit, joilla katetaan kassanhallinnan tarpeita.
- Muut pitkäaikaiset lainat. Sisältävät esimerkiksi yksityisesti myydyt obligaatiot ja erityislainat.
Suomen velkakirjoja omistavat sekä kotimaiset että ulkomaiset sijoittajat. Pääosa pitkistä lainoista päätyy ulkomaisille institutionaalisille sijoittajille, mikä tekee Suomen rahoituksesta riippuvaisen kansainvälisten markkinoiden luottamuksesta.
Luottoluokitus: kaksi AA+, yksi AA, näkymä heikkenemässä
Kolme suurta luottoluokituslaitosta arvioivat valtioiden velanmaksukykyä. Niiden antamat arviot vaikuttavat suoraan korkoon, jolla Suomi voi lainata.
| Luokituslaitos | Pitkän ajan luokitus | Lyhyen ajan luokitus | Näkymä |
|---|---|---|---|
| Moody’s | Aa1 | Prime-1 | Vakaa |
| S&P Global | AA+ | A-1+ | Negatiivinen (huhtikuu 2026) |
| Fitch | AA | F1+ | Vakaa |
Moody’s ja S&P pitävät Suomea toiseksi parhaassa luokassa, eli yhden pykälän alle parhaan AAA-luokituksen. Fitch laski Suomen luokitusta yhdellä pykälällä AA-tasolle perusteinaan velkasuhteen kasvu ja jatkuvasti korkea alijäämä.
Huhtikuussa 2026 S&P muutti Suomen näkymän vakaasta negatiiviseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että S&P:n seuraava liike voi olla luokituksen lasku, jos julkisen talouden kehitys ei käänny.
Mitä luokitus tarkoittaa korolle? Yksi pykälä alaspäin nostaa Suomen lainakorkoa tyypillisesti muutamalla peruspisteellä eli sadasosaprosentilla. Kun bruttolainanotto on yli 40 miljardia euroa vuodessa, jokainen peruspiste tarkoittaa miljoonia euroja lisäkuluja koko velan elinkaaren aikana.
Velka suhteessa BKT:hen: 88,5 prosenttia ja kasvussa
Suomen velkaa mitataan kahdella eri tavalla, ja luvut poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Valtionvelka (kapeampi käsite) oli vuoden 2025 lopussa 187,7 miljardia euroa eli 66,7 prosenttia BKT:stä. Tämä mittaa pelkästään valtion omaa velkaa.
Julkisyhteisöjen velka (EU-vertailussa käytetty laajempi käsite) oli vuoden 2025 lopussa 88,5 prosenttia BKT:stä. Tämä sisältää valtion lisäksi kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot.
EU vertailee jäsenmaita julkisyhteisöjen velan perusteella. Maastrichtin kriteerien mukaan velan tulisi olla alle 60 prosenttia BKT:stä, joten Suomi ylittää tämän rajan selvästi.
Lähde: Valtiokonttori. Vuoden 2026 luku on Valtiovarainministeriön ennuste.
Käyrä paljastaa, että Suomella on ollut kaksi merkittävää velkaantumisaaltoa. Ensimmäinen seurasi vuoden 2008 finanssikriisiä, jolloin velka kaksinkertaistui viidessä vuodessa. Toinen aalto alkoi koronapandemiasta vuonna 2020 ja jatkuu yhä. Vuosien 2019 ja 2026 välillä valtionvelka on kasvanut 44,6 prosentista yli 70 prosenttiin BKT:stä.
EU-vertailu: Suomi keskitason yläpuolella
Eurostatin tuoreimpien lukujen mukaan euroalueen julkinen velka oli vuoden 2025 lopussa keskimäärin 87,8 prosenttia BKT:stä ja koko EU:ssa 81,7 prosenttia. Suomen 88,5 prosenttia ylittää molemmat keskiarvot.
Lähde: Eurostat, Government debt and deficit Q4 2025 (julkaistu huhtikuu 2026).
Vertailu paljastaa kaksi asiaa. Ensinnäkin Suomi on ylittänyt euroalueen keskiarvon, vaikka pitkään pärjäsimme selvästi keskimääräistä paremmin. Toiseksi Pohjoismaisessa vertailussa Suomi erottuu selvästi. Ruotsin julkinen velka on vain 35,1 prosenttia ja Tanskan 27,9 prosenttia BKT:stä. Naapurimaiden velkasuhteet ovat alle puolet Suomen tasosta.
Eurostat kirjasi Suomelle vuosien 2024 ja 2025 välillä koko EU:n suurimman velkasuhteen kasvun, +6,2 prosenttiyksikköä. Toiseksi suurin kasvu oli Bulgariassa.
Korkokulut: 3,2 miljardia euroa vuodessa
Velkaantuminen näkyy konkreettisesti korkokuluina. Vuonna 2026 valtio maksaa korkoja 3,2 miljardia euroa, mikä on lähes 600 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2024 korkokulut. Korot ovat nyt suunnilleen samaa luokkaa kuin valtion menot oikeusministeriön hallinnonalalle.
Korkokulujen kasvuun on kaksi syytä:
- Velka kasvaa. Lisää lainaa tarkoittaa lisää maksettavia korkoja, vaikka korkotaso pysyisi vakaana.
- Korkotaso on noussut. EKP nosti ohjauskorkoa nopeasti vuosina 2022-2023, ja vaikka korot ovat sittemmin laskeneet, uudet liikkeeseenlaskut tehdään korkeammalla korolla kuin esimerkiksi 2010-luvun lopussa.
Lähde: Valtiovarainministeriö, talousarvioesitykset 2018-2026.
Verkkouutiset on raportoinut Valtiovarainministeriön pitkän aikavälin arviosta, jonka mukaan korkomenot voivat nousta 6,3 miljardiin euroon vuosikymmenen loppuun mennessä, jos velkasuhde jatkaa kasvuaan.
Mitä 13 miljardin nettolainanotto tarkoittaa?
Vuoden 2026 nettolainanoton 13,1 miljardia euroa on iso luku, mutta sen merkitystä on helpompi hahmottaa vertaamalla sitä muihin valtion menoihin:
- 13,1 miljardia euroa vastaa noin neljätoistä prosenttia koko valtion budjetista (90,3 mrd. €).
- Se on noin nelinkertainen verrattuna valtion vuoden 2026 korkokuluihin.
- Asukasta kohden uutta velkaa otetaan vuonna 2026 noin 2 350 euroa.
- Se on suunnilleen Suomen kokonaiskoulutusmenojen suuruusluokkaa.
Lainanoton tarve syntyy pääosin valtion budjetin alijäämästä. Vuoden 2026 talousarviossa menot ylittävät tulot 13,2 miljardilla eurolla. Tämä alijäämä rahoitetaan käytännössä kokonaan ottamalla uutta velkaa.
Mitä seuraavaksi?
Hallitusohjelmassa on linjattu tavoite vakauttaa velkasuhteen kasvu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alijäämä ja velkasuhteen kasvuvauhti on saatava laskuun joko menoja leikkaamalla, veroja korottamalla tai talouden kasvun vauhdittumisen kautta. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2026 alijäämä jää alle 10 miljardin euron, jos hallituksen sopeutustoimet toteutuvat suunnitellusti. Syksyn budjettiriihen veroratkaisuja käsittelemme omassa artikkelissaan.
Markkinoiden ja luottoluokittajien näkökulmasta Suomen tilanne on kaksijakoinen. Pohjoismaisten verrokkimaiden mittapuulla velkaantuminen on poikkeuksellisen nopeaa, ja S&P:n negatiivinen näkymä on selvä signaali. Toisaalta euroalueen keskiarvoon verrattuna Suomi on vain hieman yläpuolella, ja institutionaaliset tekijät, kuten EU-jäsenyys ja vakaa poliittinen järjestelmä, pitävät Suomen rahoituskustannukset edelleen kohtuullisina.
Yhteenveto
Vuonna 2026 Suomi laskee liikkeeseen uutta velkaa 44,2 miljardin euron edestä. Tästä noin 31 miljardia menee vanhojen lainojen takaisinmaksuun ja loput 13 miljardia kasvattaa velkapinoa. Korkokulut nousevat 3,2 miljardiin euroon, ja velka on jo 88,5 prosenttia BKT:stä, mikä on enemmän kuin euroalueen keskiarvo. Luottoluokitukset kestävät vielä, mutta S&P:n näkymä on muuttunut negatiiviseksi.
Velkaantumisvauhti on nyt EU:n nopeinta, ja Pohjoismaisessa vertailussa Suomi erottuu selvästi naapureistaan. Kysymys ei ole, onko velka iso luku, vaan kuinka pitkään tämä vauhti voi jatkua ennen kuin markkinat tai luottoluokittajat reagoivat.