Suomen valtio laskee vuonna 2026 liikkeelle uutta velkaa 44,7 miljardin euron edestä. Luku on noin neljätoistakertainen verrattuna vuoden 2026 valtion korkomenoihin (3,2 miljardia) ja runsaat seitsemän kertaa puolustusministeriön hallinnonalan budjetti (noin 6,3 miljardia). Vaikka suuri osa lainasta menee vanhojen lainojen takaisinmaksuun, valtion velkapino kasvaa 13,6 miljardilla eurolla yhdessä vuodessa.
Mistä rahat tulevat, kuka ne lainaa ja mitä se maksaa veronmaksajille? Tässä artikkelissa pureudumme Suomen valtionvelan tilanteeseen vuonna 2026 virallisten lähteiden valossa.
Bruttolainanotto 44,7 miljardia, nettolainanotto 13,6 miljardia
Valtiokonttorin lainanottosuunnitelman mukaan Suomen valtion bruttolainanotto vuonna 2026 on noin 44,7 miljardia euroa. Tästä summasta valtaosa, noin 31,1 miljardia euroa, käytetään erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Nettomääräinen velkaantuminen eli lainanottotarve on siis noin 13,6 miljardia euroa.
Valtion talousarvion alijäämä on vuodelle 2026 pienempi: Valtiovarainministeriön mukaan se on 11,1 miljardia euroa kahden lisätalousarvion jälkeen. Ero lainanottotarpeeseen johtuu Valtion asuntorahaston purkamisesta tulevasta noin 2,3 miljardin euron kertasiirrosta, joka kirjataan budjetin tuloksi mutta ei pienennä todellista lainanottotarvetta. Ilman kertasiirtoa alijäämä olisi 13,4 miljardia euroa. Luvut päivittyvät lisätalousarvioiden mukana: alkuperäisessä joulukuun 2025 talousarviossa nettolainanotto oli 9,4 miljardia euroa.
Lähde: Valtiokonttori, lainanottotarve 2026 (päivitetty 12.10.2026).
Keneltä Suomi lainaa?
Suomi ei lainaa rahaa suoraan toiselta valtiolta tai EU:lta. Lainanotto tapahtuu kansainvälisillä pääomamarkkinoilla, joissa pankit, eläkerahastot, vakuutusyhtiöt ja keskuspankit ostavat Suomen valtion liikkeeseen laskemia velkakirjoja.
Lainat jakautuvat kolmeen pääryhmään:
- Viitelainat eli sarjaobligaatiot. Suomi laskee vuosittain liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainasarjaa. Maturiteetit ovat 5-30 vuotta. Nämä myydään syndikoituina emissioina suurille institutionaalisille sijoittajille.
- Velkasitoumukset. Alle vuoden mittaiset lyhytaikaiset velkainstrumentit, joilla katetaan kassanhallinnan tarpeita.
- Muut pitkäaikaiset lainat. Sisältävät esimerkiksi yksityisesti myydyt obligaatiot ja erityislainat.
Suomen velkakirjoja omistavat sekä kotimaiset että ulkomaiset sijoittajat. Pääosa pitkistä lainoista päätyy ulkomaisille institutionaalisille sijoittajille, mikä tekee Suomen rahoituksesta riippuvaisen kansainvälisten markkinoiden luottamuksesta.
Luottoluokitus: kaksi AA+, yksi AA, näkymä heikkenemässä
Kolme suurta luottoluokituslaitosta arvioivat valtioiden velanmaksukykyä. Niiden antamat arviot vaikuttavat suoraan korkoon, jolla Suomi voi lainata.
| Luokituslaitos | Pitkän ajan luokitus | Lyhyen ajan luokitus | Näkymä |
|---|---|---|---|
| Moody’s | Aa1 | Prime-1 | Vakaa |
| S&P Global | AA+ | A-1+ | Negatiivinen (huhtikuu 2026) |
| Fitch | AA | F1+ | Vakaa |
Moody’s ja S&P pitävät Suomea toiseksi parhaassa luokassa, eli yhden pykälän alle parhaan AAA-luokituksen. Fitch on luokituksista alin ja on yhden pykälän muita alempana.
Huhtikuussa 2026 S&P muutti Suomen näkymän vakaasta negatiiviseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että S&P:n seuraava liike voi olla luokituksen lasku, jos julkisen talouden kehitys ei käänny.
Fitch laski luokituksen AA-tasolle 28. heinäkuuta 2025 ja vahvisti sen 17. heinäkuuta 2026. Luokitus vaikuttaa korkoon, jolla Suomi voi lainata, ja lainanoton ollessa yli 40 miljardia euroa vuodessa pienikin korkoero kertyy nopeasti suureksi summaksi.
Velka suhteessa BKT:hen: 88,5 prosenttia ja kasvussa
Suomen velkaa mitataan kahdella eri tavalla, ja luvut poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Valtionvelka (kapeampi käsite) oli vuoden 2025 lopussa 187,7 miljardia euroa eli 66,7 prosenttia BKT:stä (2024: 61,2 %). Tämä mittaa pelkästään valtion omaa velkaa.
Julkisyhteisöjen velka (EU-vertailussa käytetty laajempi käsite) oli vuoden 2025 lopussa 248 miljardia euroa eli 88,5 prosenttia BKT:stä. Tämä sisältää valtion lisäksi kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot.
EU vertailee jäsenmaita julkisyhteisöjen velan perusteella. Maastrichtin kriteerien mukaan velan tulisi olla alle 60 prosenttia BKT:stä, joten Suomi ylittää tämän rajan selvästi.
Lähde: Tilastokeskus, Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2025 (tarkistettu aikasarja).
Velkasuhde on noussut neljässä vuodessa 15 prosenttiyksikköä. Vain vuonna 2025 nousua kertyi 6,1 prosenttiyksikköä (Eurostatin vertailussa 6,2). Julkisyhteisöjen alijäämä oli 2025 Tilastokeskuksen mukaan 9,6 miljardia euroa eli 3,4 prosenttia BKT:stä, joten se ylitti EU:n 3 prosentin viitearvon.
EU-vertailu: Suomi keskitason yläpuolella
Eurostatin tuoreimpien lukujen mukaan euroalueen julkinen velka oli vuoden 2025 lopussa keskimäärin 87,8 prosenttia BKT:stä ja koko EU:ssa 81,7 prosenttia. Suomen 88,5 prosenttia ylittää molemmat keskiarvot.
Lähde: Eurostat, Government debt and deficit Q4 2025 (julkaistu huhtikuu 2026).
Vertailu paljastaa kaksi asiaa. Ensinnäkin Suomi on ylittänyt euroalueen keskiarvon, vaikka pitkään pärjäsimme selvästi keskimääräistä paremmin. Toiseksi Pohjoismaisessa vertailussa Suomi erottuu selvästi. Ruotsin julkinen velka on vain 35,1 prosenttia ja Tanskan 27,9 prosenttia BKT:stä. Naapurimaiden velkasuhteet ovat alle puolet Suomen tasosta.
Eurostat kirjasi Suomelle vuosien 2024 ja 2025 välillä koko EU:n suurimman velkasuhteen kasvun, +6,2 prosenttiyksikköä. Toiseksi suurin kasvu oli Bulgariassa.
Korkokulut: 3,2 miljardia euroa vuonna 2026, 4,4 miljardia 2027
Velkaantuminen näkyy konkreettisesti korkokuluina. Vuoden 2026 talousarviossa valtion korkomenoja on 3,2 miljardia euroa, saman verran kuin vuonna 2024 (2025: 3,0 miljardia). Hallituksen vuoden 2027 talousarvioesityksessä korkomenot nousevat 4,4 miljardiin euroon, noin 1,2 miljardia enemmän kuin vuoden 2026 talousarviossa. Valtiovarainministeriö nimeää korot yhdeksi alijäämän pääsyyksi.
Korkokulujen kasvuun on kaksi syytä:
- Velka kasvaa. Lisää lainaa tarkoittaa lisää maksettavia korkoja, vaikka korkotaso pysyisi vakaana.
- Korkotaso on noussut. EKP nosti ohjauskorkoa nopeasti vuosina 2022-2023, ja vaikka korot ovat sittemmin laskeneet, uudet liikkeeseenlaskut tehdään korkeammalla korolla kuin esimerkiksi 2010-luvun lopussa.
Lähteet: Valtiokonttori (2024 ja 2025 toteuma), Valtioneuvosto, talousarvioesitys 2027 (2026 ja 2027).
Mitä 13,6 miljardin nettolainanotto tarkoittaa?
Vuoden 2026 nettolainanoton 13,6 miljardia euroa on iso luku, mutta sen merkitystä on helpompi hahmottaa vertaamalla sitä muihin valtion menoihin:
- 13,6 miljardia euroa vastaa noin 15 prosenttia koko valtion budjetin menoista (91,7 mrd. €).
- Se on noin nelinkertainen verrattuna valtion vuoden 2026 korkomenoihin.
- Asukasta kohden uutta velkaa otetaan vuonna 2026 noin 2 400 euroa (väkiluku noin 5,6 miljoonaa).
Lainanoton tarve syntyy valtion budjetin alijäämästä. Vuoden 2026 talousarviossa menot (91,7 mrd. €) ylittävät tulot (80,6 mrd. €) 11,1 miljardilla eurolla, ja kun Asuntorahaston 2,3 miljardin euron kertasiirto jätetään huomiotta, vaje on 13,4 miljardia. Alijäämä rahoitetaan käytännössä kokonaan ottamalla uutta velkaa.
Mitä seuraavaksi?
Hallitusohjelmassa on linjattu tavoite vakauttaa velkasuhteen kasvu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alijäämä ja velkasuhteen kasvuvauhti on saatava laskuun joko menoja leikkaamalla, veroja korottamalla tai talouden kasvun vauhdittumisen kautta. Hallituksen 1.9.2026 päättämässä vuoden 2027 talousarvioesityksessä alijäämä on 12,4 miljardia euroa, noin 0,9 miljardia vähemmän kuin vuoden 2026 talousarviossa ilman Asuntorahaston kertasiirtoa. Alijäämä ei siis ole laskemassa alle 10 miljardin euron. Syksyn budjettiriihen veroratkaisut käsittelemme omassa artikkelissaan.
Markkinoiden ja luottoluokittajien näkökulmasta Suomen tilanne on kaksijakoinen. Pohjoismaisten verrokkimaiden mittapuulla velkaantuminen on poikkeuksellisen nopeaa, ja S&P:n negatiivinen näkymä on selvä signaali. Toisaalta euroalueen keskiarvoon verrattuna Suomi on vain hieman yläpuolella, ja institutionaaliset tekijät, kuten EU-jäsenyys ja vakaa poliittinen järjestelmä, pitävät Suomen rahoituskustannukset edelleen kohtuullisina.
Yhteenveto
Vuonna 2026 Suomi laskee liikkeeseen uutta velkaa 44,7 miljardin euron edestä. Tästä noin 31 miljardia menee vanhojen lainojen takaisinmaksuun ja loput 13,6 miljardia kasvattaa velkapinoa. Korkomenot ovat 3,2 miljardia euroa ja nousevat vuonna 2027 esityksen mukaan 4,4 miljardiin, ja julkisyhteisöjen velka on jo 88,5 prosenttia BKT:stä, mikä on enemmän kuin euroalueen keskiarvo. Luottoluokitukset kestävät vielä, mutta S&P:n näkymä on muuttunut negatiiviseksi.
Velkaantumisvauhti on nyt EU:n nopeinta, ja Pohjoismaisessa vertailussa Suomi erottuu selvästi naapureistaan. Kysymys ei ole, onko velka iso luku, vaan kuinka pitkään tämä vauhti voi jatkua ennen kuin markkinat tai luottoluokittajat reagoivat.