Suomen finanssipolitiikan tärkein syksyn tapahtuma on budjettiriihi, jossa hallitus päättää, millaisen talousarvioesityksen se vie eduskuntaan. Vuonna 2026 riihi pidettiin 1. syyskuuta Säätytalolla, ja hallitus päätti samana päivänä vuoden 2027 talousarvioesityksestä. Kyseessä oli Orpon hallituksen viimeinen täysi budjettiriihi ennen kevään 2027 eduskuntavaaleja.
Tämä artikkeli kertoo ensin, mitä riihessä päätettiin, ja käy sitten läpi, miten päätökset liittyvät kevään kehysriiheen ja hallituksen sopeutuslinjaan. Artikkeli on päivitetty riihen jälkeen 19.10.2026; alkuperäinen versio oli ennakkokatsaus.
Mitä riihessä päätettiin?
Valtioneuvoston tiedotteen (1.9.2026) mukaan vuoden 2027 talousarvioesityksen tärkeimmät luvut ovat:
- Menot: 92,5 miljardia euroa, noin 0,8 miljardia enemmän kuin vuoden 2026 talousarviossa lisätalousarvio mukaan lukien.
- Alijäämä: 12,4 miljardia euroa, noin 0,9 miljardia vähemmän kuin vuodelle 2026 on budjetoitu (ilman Asuntorahaston noin 2,3 miljardin euron kertasiirtoa).
- Alijäämä kevään ennusteeseen verrattuna: 0,7 miljardia euroa pienempi, koska verotuloarvio nousi 0,8 miljardia euroa ja korkomenot 0,3 miljardia euroa.
- Korkomenot: 4,4 miljardia euroa, noin 1,2 miljardia enemmän kuin vuoden 2026 talousarviossa.
- Suorat menosäästöt: 4,8 miljardia euroa vuonna 2027, ja velkaantumista hillitseviä toimia on lähes miljardin euron edestä.
Veropäätökset
- Yhteisövero laskee 20 prosentista 18 prosenttiin 1.1.2027 alkaen. Kunnat kompensoidaan yhteisöveron jako-osuuden muutoksella.
- Työn verotusta kevennetään 230 miljoonalla eurolla, pääasiassa pieni- ja keskituloisille. Tuloveroasteikot indeksitarkistetaan kaikilla tulotasoilla.
- Terveyshaittaverot nousevat yhteensä 50 miljoonaa euroa, ja korotukset kohdistuvat tupakka- ja alkoholiveroon.
- Kotitalousvähennyksen korotus on voimassa takautuvasti vuodesta 2026 ja jatkuu vuonna 2027.
- Liiketoiminnan tappioiden siirtoaika pitenee 10 vuodesta 25 vuoteen, ja yrittäjävähennystä korotetaan.
- Liikenteen polttoaineiden hiilidioksidiveron osa ja ajoneuvoveron perusvero laskevat.
- Kiinteistöveron arvostusuudistus ei etene tällä vaalikaudella, ja suunniteltu jäteveron laajennus jätetään toteuttamatta.
- Veikkaus menettää yhteisöveronvapautensa, ja arpajaisveron kanta nousee.
Muut keskeiset päätökset
- Puolustus: puolustusministeriön määrärahat kasvavat 618 miljoonaa euroa vuoden 2026 talousarvioon verrattuna, ja Ukrainan tukeen osoitetaan 200 miljoonaa euroa lisää.
- Kunnat: peruspalvelujen valtionosuus on noin 3,4 miljardia euroa, noin 110 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2026. Indeksijarrua kiristetään 1 prosentista 2,8 prosenttiin.
- Hyvinvointialueet: rahoitus on noin 27,6 miljardia euroa, noin 0,36 miljardia enemmän kuin vuonna 2026.
Esitys annettiin eduskunnalle 21.9.2026. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvion ennen vuodenvaihdetta.
Mikä budjettiriihi on?
Budjettiriihi on hallituksen useamman päivän mittainen kokous, jossa viimeistellään seuraavan vuoden talousarvioesitys. Riihen lopputulos on hallituksen esitys eduskunnalle, joka käsittelee sen syys-joulukuussa.
Suomen vuosittainen budjettikalenteri etenee karkeasti näin:
- Helmi-maaliskuu: Valtiovarainministeriö julkaisee taloudellisen katsauksen ja kehysehdotuksen. Vuoden 2026 kehysehdotus julkaistiin 26.2.2026.
- Huhtikuu (kehysriihi): Hallitus päättää julkisen talouden suunnitelmasta seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Vuonna 2026 kehysriihi pidettiin 21.-22. huhtikuuta ja lopullinen päätös tehtiin 30. huhtikuuta.
- Elo-syyskuu (budjettiriihi): Hallitus viimeistelee seuraavan vuoden talousarvioesityksen.
- Joulukuu: Eduskunta hyväksyy talousarvion.
Kehysbudjetti vs. varsinainen budjetti: mitä eroa?
Kehysbudjetti ja varsinainen budjetti sekoittuvat usein julkisessa keskustelussa. Niillä on kuitenkin selvä työnjako:
Kehyspäätös (julkisen talouden suunnitelma) asettaa menokaton seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Se on hallituksen poliittinen linjaus siitä, kuinka paljon valtio saa enintään käyttää eri sektoreilla. Kehyspäätös ei ole laki, mutta se sitoo hallitusta poliittisesti, ja siitä päätetään keväällä.
Varsinainen talousarvio on yksityiskohtainen, lakimuotoinen budjetti yhdelle vuodelle. Se sisältää tarkat määrärahat ministeriöittäin ja momenttitasolle saakka. Talousarvio mahtuu kehysten sisään, ja siitä päätetään syksyllä.
Tästä työnjaosta seuraa tärkeä asia: budjettiriihessä suuret linjat on jo päätetty. Kehysriihen jälkeen liikkumavara on tyypillisesti satoja miljoonia euroja, ei miljardeja. Syksyn riihi keskittyy siksi uusiin sopeutustoimiin ja viime hetken tarkennuksiin.
Orpon hallituksen sopeutuslinja: miljardit liikkeellä
Pääministeri Petteri Orpon hallitus aloitti kesäkuussa 2023 ohjelmalla, jonka kärkitavoite oli julkisen talouden vahvistaminen. Alkuperäinen sopeutustavoite oli 6 miljardia euroa, joka oli tarkoitus saavuttaa hallituskauden loppuun mennessä yhdistelmällä menoleikkauksia, veromuutoksia ja työllisyystoimia.
Tavoite on kuitenkin jouduttu kalibroimaan uudelleen useaan otteeseen. SOSTE:n analyysin mukaan hallituksen bruttosopeutustavoite on kasvanut noin 11,4-11,9 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä:
- Hallitusohjelman alkuperäiset toimet: 4,2 mrd € + 1,9 mrd € työllisyysvaikutuksista
- Kehysriihen 2024 päätökset: 1,4 mrd € veromuutoksia + 1,6 mrd € menoleikkauksia
- Puoliväliriihi 2025: 0,9 mrd € uusia toimia
- Budjettiriihi 2025: noin 1 mrd € (josta arviolta 345 milj. € varsinaisia säästöjä)
Nettomääräinen sopeutus on bruttoa pienempi, koska osa toimista on samanaikaisia veronkevennyksiä ja menonlisäyksiä. SOSTE arvioi nettosopeutuksen jäävän vuoden 2027 tasolla noin 2,9-3,7 miljardiin euroon.
Nämä luvut ovat järjestön arvioita, eivät hallituksen virallista lukua. Bruttoa ja nettoa voidaan laskea eri tavoin, eikä työllisyystoimien todellisia vaikutuksia tunneta varmuudella ennen jälkikäteistä tarkastelua.
Velkaantuminen jatkuu: kehyspäätös 2027-2030
Valtiovarainministeriön kevään 2026 kehysehdotuksen mukaan valtion alijäämä on keskimäärin 14,9 miljardia euroa vuodessa kaudella 2027-2030:
- 2027: noin 12,6 mrd €
- 2030: noin 16,0 mrd €
Syyskuun riihen jälkeen vuoden 2027 alijäämä on 12,4 miljardia euroa.
Lähde: Valtiovarainministeriö, Valtion budjetti lukuina (21.9.2026). Luvut ovat budjettitalouden tasolla, eivät koko julkisen talouden tasapainoa. Vuoden 2026 luku sisältää Asuntorahaston noin 2,3 miljardin euron kertasiirron; ilman sitä alijäämä on 13,4 miljardia euroa.
Miten valtion menot kasvoivat 67 miljardista 92 miljardiin euroon, käy ilmi budjetin kehitystä 2020-2026 käsittelevästä artikkelistamme.
Julkisyhteisöjen alijäämä ylitti EU:n 3 prosentin viitearvon vuosina 2024 ja 2025. Valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan alijäämä on 4,4 prosenttia BKT:stä vuonna 2026 ja 4,6 prosenttia vuonna 2027. Liiallisen alijäämän menettelyssä Suomelle on annettu aikaa sopeutua vuoteen 2028 mennessä, eikä ministeriön arvion mukaan vuosille 2026-2027 tule EU:lta uusia pakottavia lisätoimia. Seuraavalle hallituskaudelle tarvitaan 8-11 miljardin euron lisäsopeutus, ja valtiovarainministeri Riikka Purra pitää 10 miljardia euroa ehdottomana minimina.
Indeksijäädytykset ja etuuksien korotukset
Sosiaaliturvan indeksitarkistukset ovat olleet yksi Orpon hallituksen merkittävimmistä säästökeinoista. Indeksijäädytys tarkoittaa, että etuuksia ei koroteta inflaation mukaan, jolloin niiden ostovoima laskee.
Hallitus jäädytti vuosiksi 2024-2027 useita Kelan etuuksia vuoden 2023 tasoon, muun muassa peruspäivärahan, työmarkkinatuen sekä yleisen ja eläkkeensaajan asumistuen. Kansaneläke, takuueläke ja toimeentulotuen perusosa indeksitarkistetaan normaalisti. Jäädytykseen kuuluu suoja: jos se laskee etuuksien reaaliarvoa yli 10,2 prosenttia, normaalit indeksitarkistukset palaavat.
Eläkeindeksit toimivat eri logiikalla. Vuonna 2026 työeläkeindeksi nousi noin 0,88 prosenttia ja kansaneläkeindeksi noin 0,47 prosenttia. Vuodelle 2027 Kela on vahvistanut kansaneläkeindeksin korotukseksi 2,3 prosenttia; korotus ei koske jäädytettyjä etuuksia. Vuoden 2027 esityksessä valtionosuuksien indeksijarru kiristyy: kuntien peruspalvelujen valtionosuus indeksoidaan 3,5 prosentilla ja hyvinvointialueiden rahoitukseen tehdään 2,71 prosentin indeksikorotus.
Mitä päätökset tarkoittavat tavalliselle kansalaiselle?
Budjettiriihen päätökset ovat usein abstraktilta tasolta (miljardeja, kehyksiä, alijäämiä), mutta ne valuvat lopulta konkreettisesti kotitalouksien arkeen.
- Työn verotus kevenee. Pieni- ja keskituloisten verotus kevenee 230 miljoonalla eurolla, ja tuloveroasteikot indeksitarkistetaan. Yksittäisen palkansaajan hyöty riippuu palkasta ja kuntakohtaisesta verotuksesta.
- Kunnallisvero voi nousta. Vuonna 2026 keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 7,57 %:iin, ja 38 kuntaa korotti veroaan. Kunnat päättävät vuoden 2027 veroprosenteistaan syksyllä 2026, ja valtionosuuksien lasku lisää painetta korotuksiin.
- Etuuksien ostovoima laskee. Jos asuu työttömyysetuuksien tai asumistuen varassa, indeksijäädytykset näkyvät reaalisten tulojen heikkenemisenä inflaation verran.
- Yritysten verotus kevenee. Yhteisöveron lasku 18 %:iin parantaa yritysten tulosta veron jälkeen. Osinkoveron säännöt eivät muutu, joten omistajayrittäjille hyöty kanavoituu pääosin yhtiön kautta.
- Kulutusverot. Tupakka- ja alkoholivero kiristyvät, ja liikennepolttoaineiden hiilidioksidivero laskee. Ruoan arvonlisäveron kanta laski 14 prosentista 13,5 prosenttiin vuoden 2026 alussa, ja yleinen kanta on 25,5 prosenttia.
Yksittäisen perheen kannalta keskeinen kysymys on kokonaisvaikutus, ei yksittäinen muutos. Veronkevennys voi kuitata indeksijäädytysten vaikutusta, jos perheessä on työtuloja. Mikäli pääasiallinen tulo on yhä jäädytetty etuus, vaikutus on tyypillisesti negatiivinen.
Mitä seuraavaksi?
Eduskunta käsittelee talousarvioesityksen syksyn aikana. Valtiovarainministeriö julkaisee budjettitaulukot ja ennusteet osoitteessa vm.fi, ja riihen päätökset löytyvät valtioneuvoston budjettisivulta.
Yhteenveto
Vuoden 2026 budjettiriihessä Orpon hallitus viimeisteli viimeisen täyden talousarvioesityksensä ennen vaaleja. Yhteisövero laskee 18 prosenttiin, työn verotus kevenee 230 miljoonalla eurolla ja suoria menosäästöjä on 4,8 miljardia euroa. Alijäämä on silti 12,4 miljardia euroa.
Velkaantuminen jatkuu merkittävänä: Valtiovarainministeriön kevään arvion mukaan alijäämä pysyy yli 12 miljardissa eurossa vuodessa koko kauden 2027-2030. Seuraavalla hallituskaudella tarvittavat lisäsopeutukset ovat 8-11 miljardin euron luokkaa, eli samaa kokoluokkaa kuin Orpon hallituksen koko sopeutustavoite. Tavalliselle kansalaiselle tämä tarkoittaa, että veropolitiikan ja etuusjärjestelmän muutokset jatkuvat vielä pitkään riippumatta siitä, kuka voittaa kevään 2027 vaalit.