Suomen finanssipolitiikan tärkein syksyn tapahtuma on budjettiriihi. Elokuun lopun ja syyskuun alkupuolen aikana hallitus istuu Säätytalolla useita päiviä ja päättää, millaisen talousarvioesityksen valtiovarainministeri vie eduskuntaan. Vuonna 2026 riihen panokset ovat poikkeuksellisen suuret: kyseessä on Orpon hallituksen viimeinen täysi budjettiriihi ennen kevään 2027 eduskuntavaaleja, ja valtion alijäämä on edelleen yli 10 miljardin euron luokkaa.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä budjettiriihi on, missä Suomen julkinen talous nyt on ja mitä veroratkaisuja syksyllä 2026 odotetaan. Erottelemme selkeästi sen, mikä on jo päätetty, mistä on sovittu kehysriihessä ja mikä on edelleen poliittista spekulaatiota.
Mikä budjettiriihi on?
Budjettiriihi on hallituksen useamman päivän mittainen kokous, jossa viimeistellään seuraavan vuoden talousarvioesitys. Vuoden 2026 budjettiriihi pidetään syyskuussa, ja siellä päätettävät linjaukset koskevat vuoden 2027 valtion talousarviota.
Riihen lopputulos on hallituksen esitys eduskunnalle, joka käsittelee sen syys-joulukuussa. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvion ennen vuodenvaihdetta.
Suomen vuosittainen budjettikalenteri etenee karkeasti näin:
- Helmi-maaliskuu: Valtiovarainministeriö julkaisee taloudellisen katsauksen ja kehysehdotuksen.
- Huhtikuu (kehysriihi): Hallitus päättää julkisen talouden suunnitelmasta seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Vuonna 2026 kehysriihi pidettiin 21.-22. huhtikuuta ja lopullinen päätös tehtiin 30. huhtikuuta.
- Elo-syyskuu (budjettiriihi): Hallitus viimeistelee seuraavan vuoden talousarvioesityksen.
- Joulukuu: Eduskunta hyväksyy talousarvion.
Kehysbudjetti vs. varsinainen budjetti: mitä eroa?
Kehysbudjetti ja varsinainen budjetti sekoittuvat usein julkisessa keskustelussa. Niillä on kuitenkin selvä työnjako:
Kehyspäätös (julkisen talouden suunnitelma) asettaa menokaton seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Se on hallituksen poliittinen linjaus siitä, kuinka paljon valtio saa enintään käyttää eri sektoreilla. Kehyspäätös ei ole laki, mutta se sitoo hallitusta poliittisesti, ja siitä päätetään keväällä.
Varsinainen talousarvio on yksityiskohtainen, lakimuotoinen budjetti yhdelle vuodelle. Se sisältää tarkat määrärahat ministeriöittäin ja momenttitasolle saakka. Talousarvio mahtuu kehysten sisään, ja siitä päätetään syksyllä.
Tästä työnjaosta seuraa tärkeä asia: budjettiriihessä suuret linjat on jo päätetty. Kehysriihen jälkeen liikkumavara on tyypillisesti satoja miljoonia euroja, ei miljardeja. Niinpä syksyn riihi keskittyy ennen kaikkea uusiin sopeutustoimiin, viime hetken tarkennuksiin ja ajankohtaisiin kriisitarpeisiin.
Orpon hallituksen sopeutuslinja: miljardit liikkeellä
Pääministeri Petteri Orpon hallitus aloitti kesäkuussa 2023 ohjelmalla, jonka kärkitavoite oli julkisen talouden vahvistaminen. Alkuperäinen sopeutustavoite oli 6 miljardia euroa, joka oli tarkoitus saavuttaa hallituskauden loppuun mennessä yhdistelmällä menoleikkauksia, veromuutoksia ja työllisyystoimia.
Tavoite on kuitenkin jouduttu kalibroimaan uudelleen useaan otteeseen. SOSTE:n analyysin mukaan hallituksen bruttosopeutustavoite on kasvanut noin 11,4-11,9 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä:
- Hallitusohjelman alkuperäiset toimet: 4,2 mrd € + 1,9 mrd € työllisyysvaikutuksista
- Kehysriihen 2024 päätökset: 1,4 mrd € veromuutoksia + 1,6 mrd € menoleikkauksia
- Puoliväliriihi 2025: 0,9 mrd € uusia toimia
- Budjettiriihi 2025: noin 1 mrd € (josta arviolta 345 milj. € varsinaisia säästöjä)
Nettomääräinen sopeutus on bruttoa pienempi, koska osa toimista on samanaikaisia veronkevennyksiä ja menonlisäyksiä. SOSTE arvioi nettosopeutuksen jäävän vuoden 2027 tasolla noin 2,9-3,7 miljardiin euroon.
On huomattava, että nämä luvut ovat järjestöjen ja tutkijoiden arvioita, eivät hallituksen virallista lukua. Bruttoa ja nettoa voidaan laskea eri tavoin, eikä työllisyystoimien todellisia vaikutuksia tunneta varmuudella ennen jälkikäteistä tarkastelua.
Velkaantuminen jatkuu: kehyspäätös 2027-2030
Valtiovarainministeriön kevään 2026 kehysehdotuksen luvut olivat yleisön kannalta yllätyksellisiä. Valtion alijäämän arvioidaan olevan keskimäärin 14,9 miljardia euroa vuodessa kaudella 2027-2030:
- 2027: noin 12,6 mrd €
- 2030: noin 16,0 mrd €
Lähteet: valtion talousarviot 2020-2026, valtiovarainministeriön arviot. Vuoden 2026 luku on syksyn budjettiriihen jälkeinen päivitetty arvio (alkuperäinen kevään ennuste oli noin 7 mrd €). Luvut ovat valtion talousarvion tasolla, eivät koko julkisen talouden tasapainoa.
Miten valtion menot kasvoivat 57 miljardista yli 90 miljardiin euroon, käy ilmi budjetin kehitystä 2020–2026 käsittelevästä artikkelistamme. Vuoden 2026 alijäämä paheni kevään ennusteesta arviolta 1,7 miljardilla eurolla, kun verotuloennustetta jouduttiin tarkistamaan alaspäin. Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan syynä ovat kuluttajien hidas elpyminen ja työllisyyden ennakoitua heikompi kehitys.
EU:n alijäämäviitearvo (3 % BKT:stä) ylittyi vuosina 2024 ja 2025. Komission liiallisen alijäämän menettelyssä Suomelle on annettu aikaa sopeutua vuoteen 2028 mennessä, joten vuosille 2026-2027 ei tule EU:lta uusia pakottavia lisätoimia. Seuraavalle hallituskaudelle valtiovarainministeriö arvioi tarvittavan 8-11 miljardin euron lisäsopeutuksen.
Mitä veromuutoksia 2027 budjettiin odotetaan?
Tähän osioon on tärkeää tehdä selvä erottelu. Osa muutoksista on jo sovittu kehysriihessä, osa on virkamiesten ehdotuksia tai poliittista keskustelua.
Sovitut muutokset 2027 alkaen
Yhteisöveron lasku 20 → 18 prosenttia. Tämä on hallituksen yksi suurimmista veroratkaisuista. Päätös tehtiin kevään 2025 kehysriihessä, ja se astuu voimaan vuoden 2027 alusta. Eduskunta käsittelee asiaan liittyvät lakimuutokset vuonna 2026. Hallituksen mukaan tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä yritysten sijaintipaikkana.
Työn verotuksen kevennys. Pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennetään vuonna 2026 noin 525 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2027 alkaen noin 650 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen.
Spekuloidut tai pohdinnan alla olevat muutokset
Seuraavat ovat arvioita ja virkamieskeskustelua, eivät hallituksen päätöksiä:
- Kiinteistöveron arvostusuudistus. Kiinteistöjen verotusarvoja on jo pitkään aiottu päivittää lähemmäs todellisia markkina-arvoja. Aikataulu on edelleen epäselvä, ja uudistus on lykkääntynyt useampaan otteeseen.
- Arvonlisäveron rakenne. Vuonna 2026 alennetun verokannan 14 % laski 13,5 %:iin, mutta yleinen alv-kanta on noussut 25,5 %:iin. Lisämuutoksia on toistuvasti spekuloitu, mutta niistä ei ole kuitenkaan kirjattua hallituspäätöstä.
- Pääomatuloverotuksen progressio ja lähdeverot. Yksittäisiä esityksiä on esitetty asiantuntijatahojen taholta, mutta hallitus ei ole sitoutunut suuriin muutoksiin.
- Energia- ja ympäristöverot. Polttoaineveron alennukset astuivat voimaan vuoden 2026 alussa. Mahdolliset lisämuutokset riippuvat päästökaupan ja energianhintojen kehityksestä.
Yleinen sääntö: jos jostain veromuutoksesta on jo sovittu hallituksen riihessä ja se sisältyy julkisen talouden suunnitelmaan, sen toteutuminen on todennäköistä. Jos siitä keskustellaan vain mediassa tai tutkimuslaitosten raporteissa, kyse on vasta pohdinnasta.
Indeksijäädytykset ja etuuksien korotukset
Sosiaaliturvan ja muiden etuuksien indeksitarkistukset ovat olleet yksi Orpon hallituksen merkittävimmistä säästökeinoista. Indeksijäädytys tarkoittaa, että etuuksia ei koroteta inflaation mukaan, jolloin niiden ostovoima reaalisesti laskee.
Hallitus jäädytti useimpien syyperusteisten etuuksien (asumistuki, työmarkkinatuki, työttömyyspäiväraha jne.) kansaneläkeindeksitarkistukset vuosiksi 2024-2027. Päätös tarkoittaa kumulatiivisesti satojen miljoonien eurojen säästöjä, mutta samalla etuuksien reaalitaso laskee inflaation verran.
Eläkeindeksit toimivat eri logiikalla, eikä työeläkkeitä jäädytetty. Vuonna 2026 työeläkeindeksi nousee noin 0,88 prosenttia ja kansaneläkeindeksi noin 0,47 prosenttia.
Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto, valtioneuvoston päätökset 2024-2026. Inflaatio on Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin vuosimuutos.
Korotuksia on tehty kohdennetusti: äitiysavustus nousi vuoden 2026 budjetissa 210 euroon ja opiskelija-ateriatuen ylärajaa nostettiin 2,80 euroon. Nämä ovat kuitenkin marginaalisia eriä verrattuna laajempien indeksijäädytysten vaikutuksiin.
Miten budjettiriihi vaikuttaa tavalliseen kansalaiseen?
Budjettiriihen päätökset ovat usein abstraktilta tasolta (miljardeja, kehyksiä, alijäämiä), mutta ne valuvat lopulta hyvin konkreettisesti kotitalouksien arkeen.
Tyypillisen palkansaajan näkökulmasta vuoden 2027 budjetti voi näkyä esimerkiksi näin:
- Työn verotus kevenee. Pieni- ja keskituloisten kuukausittainen nettopalkka nousee hieman työtulovähennyksen vahvistuessa. Keskituloiselle vaikutus on tyypillisesti muutamia kymmeniä euroja kuukaudessa, mutta tarkka summa riippuu palkasta ja kuntakohtaisesta verotuksesta.
- Kunnallisvero voi nousta. Vuonna 2026 keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 7,57 %:iin, ja 38 kuntaa korotti veroaan. Vuoden 2027 osalta kunnat tekevät päätökset syksyllä 2026.
- Etuuksien ostovoima laskee. Jos asuu työttömyysetuuksien tai asumistuen varassa, indeksijäädytykset näkyvät reaalisten tulojen heikkenemisenä inflaation verran.
- Yritysten verotus kevenee. Yhteisöveron lasku 18 %:iin parantaa yritysten tulosta veron jälkeen. Osinkoveron säännöt eivät muutu, joten omistajayrittäjille hyöty kanavoituu pääosin yhtiön kautta.
- Polttoaine ja kuluttajatuotteet. Polttoaineveron pieni alennus laskee bensan hintaa muutamia senttejä, mutta sähkön huoltovarmuusmaksu nousee. Tupakka- ja alkoholivero kiristyvät.
Yksittäisen perheen kannalta keskeinen kysymys on kokonaisvaikutus, ei yksittäinen muutos. Veronkevennys voi kuitata indeksijäädytysten vaikutusta, jos perheessä on työtuloja. Mikäli pääasiallinen tulo on syyperusteinen etuus, vaikutus on tyypillisesti negatiivinen.
Mitä syyskuussa 2026 katsotaan?
Budjettiriihen lopputulosta arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
- Pidetäänkö yhteisöveron lasku aikataulussa vuoden 2027 alusta, vai siirtyykö se?
- Tuleeko uusia menoleikkauksia, ja miten ne kohdentuvat eri sektoreille?
- Päivittyykö alijäämäennuste, ja paljonko se eroaa kevään kehyspäätöksestä?
- Pidetäänkö indeksijäädytykset entisellään vai tehdäänkö niihin tarkennuksia?
- Mitä uutta kerrotaan puolustusbudjetista? Vuoden 2026 budjetissa puolustushankintojen valtuus oli 6 miljardia euroa.
- Kuntien valtionosuudet. Kuntataloutta on viime vuosina kiristetty, ja kunnat odottavat selvyyttä rahoituspohjastaan.
Budjettiriihen jälkeen valtiovarainministeriö julkaisee päivitetyt taloudelliset ennusteet sekä virallisen talousarvioesityksen. Eduskuntakäsittely alkaa noin viikon kuluttua riihen päättymisestä.
Riihen tarkka aikataulu, kokoonpano ja päätökset julkaistaan reaaliajassa Valtioneuvoston budjettiriihisivulla. Sieltä löytyvät myös päätösasiakirjat ja valtiovarainministerin tiedotustilaisuuksien materiaalit.
Yhteenveto
Vuoden 2026 budjettiriihessä Orpon hallitus viimeistelee viimeisen täyden talousarvioesityksensä ennen vaaleja. Kehysriihen päätökset ovat jo asettaneet tärkeimmät linjat: yhteisövero laskee 18 prosenttiin, työn verotus kevenee, ja sopeutustoimet jatkuvat menoleikkausten ja indeksijäädytysten muodossa.
Velkaantuminen jatkuu kuitenkin merkittävänä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtion alijäämä pysyy yli 12 miljardin euron vuodessa koko kauden 2027-2030. Seuraavalla hallituskaudella tarvittavat lisäsopeutukset ovat 8-11 miljardin euron luokkaa, eli samaa kokoluokkaa kuin Orpon hallituksen koko sopeutustavoite.
Tavalliselle kansalaiselle tämä tarkoittaa, että veropolitiikan ja etuusjärjestelmän muutokset jatkuvat vielä pitkään riippumatta siitä, kuka voittaa kevään 2027 vaalit.