Suomen valtion talousarvio on kokenut historiallisen murroksen 2020-luvulla. Budjettitalouden menot ovat kasvaneet 67 miljardista eurosta 92 miljardiin euroon vuosina 2020-2026, eli noin 37 prosenttia. Muutoksen taustalla on kolme toisiaan seurannutta murrosta: koronapandemia, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä Euroopan turvallisuustilanteen jyrkkä muutos.
Tässä artikkelissa käymme läpi Suomen valtion budjetin kehityksen vuodesta 2020 vuoteen 2026. Tarkastelemme menojen ja tulojen kehitystä, rakenteellisia muutoksia, velkaantumista sekä kuntien aseman muutosta. Luvut ovat Valtiovarainministeriön budjettitalouden aikasarjasta, ellei toisin mainita.
Budjetin kokonaiskehitys 2020-2026
Valtion menot kasvoivat jyrkimmin kahdesti: koronavuonna 2020 ja vuonna 2023, kun hyvinvointialueuudistus siirsi sote-rahoituksen valtion budjettiin.
| Vuosi | Menot (mrd. €) | Tulot (mrd. €) | Alijäämä (mrd. €) | Merkittävä tapahtuma |
|---|---|---|---|---|
| 2019 | 55,3 | 53,3 | 2,0 | Vertailuvuosi ennen pandemiaa |
| 2020 | 67,1 | 49,6 | 17,4 | Koronapandemia alkaa |
| 2021 | 66,0 | 56,4 | 9,6 | Koronan jälkihoito, talouden elpyminen |
| 2022 | 66,3 | 60,3 | 6,0 | Venäjän hyökkäyssota, inflaatio |
| 2023 | 81,6 | 72,9 | 8,6 | Sote-uudistus voimaan |
| 2024 | 86,7 | 74,6 | 12,1 | Orpon hallituksen sopeutus |
| 2025 | 89,3 | 76,6 | 12,7 | Puolustus- ja korkomenot kasvavat |
| 2026 | 91,7 | 80,6 | 11,1 | Talousarvio ja lisätalousarviot |
Lähde: Valtiovarainministeriö, Valtion budjetti lukuina (tilanne 21.9.2026). Vuoden 2026 tulot sisältävät Valtion asuntorahaston purkamisesta tulevan noin 2,3 miljardin euron kertasiirron, joka ei pienennä lainanottotarvetta. Ilman sitä vuoden 2026 alijäämä on 13,4 miljardia euroa, ja hallituksen vuoden 2027 esityksessä alijäämä on 12,4 miljardia euroa.
Alijäämä on pysynyt merkittävänä koko tarkastelujakson. Suurin se oli koronavuonna 2020 (17,4 mrd. €), ja vuosina 2024 ja 2025 se nousi uudelleen yli 12 miljardin euron. Koko julkisyhteisöjen alijäämä ylitti EU:n 3 prosentin viitearvon vuosina 2024 (4,4 % BKT:stä) ja 2025 (3,4 %) Tilastokeskuksen mukaan.
Koronapandemia: ensimmäinen sokki (2020-2022)
Koronapandemia pakotti valtion nopeisiin ja massiivisiin menojen lisäyksiin. Menot nousivat vuoden 2019 55,3 miljardista eurosta 67,1 miljardiin euroon vuonna 2020, samalla kun verotulot ja muut tulot laskivat. Alijäämä kasvoi 2,0 miljardista 17,4 miljardiin euroon. Vuosina 2021 ja 2022 alijäämä pieneni 9,6 ja 6,0 miljardiin euroon talouden elpyessä.
Koronan suorat kustannukset sisälsivät muun muassa:
- Yritysten tukipaketit ja kustannustuki
- Terveydenhuollon lisärahoitus ja rokotusohjelma
- Kuntien koronatuet
- Työttömyysturvan laajennukset
Vuoteen 2022 mennessä pandemiamenot supistuivat, mutta uusi kriisi oli jo ovella: Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 käynnisti turvallisuuspoliittisen murroksen, joka heijastui suoraan puolustusbudjettiin.
Sote-uudistus: historian suurin rakennemuutos (2023)
Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on Suomen historian suurin hallinnollinen rakennemuutos sitten kunnallishallinnon perustamisen. Uudistus siirsi kuntien sote-vastuut 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille.
Vaikutus valtion budjettiin
Valtion menot kasvoivat vuodesta 2022 vuoteen 2023 15,3 miljardia euroa (66,3 mrd. € -> 81,6 mrd. €) ja tulot 12,6 miljardia euroa (60,3 mrd. € -> 72,9 mrd. €), kun hyvinvointialueiden rahoitus siirtyi valtion budjetista katettavaksi ja valtio sai vastaavasti suuremman osan veroista. Samaan aikaan koronamenot pienenivät, joten nettokasvu on pienempi kuin hyvinvointialuerahoituksen koko. Hyvinvointialueiden rahoitus on sittemmin kasvanut noin 27,6 miljardiin euroon vuoden 2027 talousarvioesityksessä.
Käytännössä tapahtui seuraavaa:
- Hyvinvointialueiden rahoitus siirtyi valtion budjettiin
- Kunnallisveroprosentteja alennettiin kaikissa kunnissa 12,64 prosenttiyksikköä
- Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettiin
- Valtion osuus ansiotuloverotuksesta kasvoi vastaavasti
Kyseessä ei siis ollut todellisten menojen kasvu, vaan rahoitusvastuun siirto kunnilta valtiolle. Kokonaisjulkisten menojen kasvu oli maltillisempaa.
Hyvinvointialueiden taloustilanne
Hyvinvointialueiden talous on ollut haastava alusta alkaen:
| Vuosi | Tulos | Tilanne |
|---|---|---|
| 2023 | -1,3 mrd. € | Ensimmäinen toimintavuosi, kulut ylittivät ennusteet |
| 2024 | -1,2 mrd. € (arvio) | Alijäämä jatkui |
| 2025 | noin +0,65 mrd. € (arvio) | Tulos kääntyi ylijäämäiseksi |
Lähteet: Valtiokonttori (2023-2024, tilinpäätösarvio helmikuu 2025); vuoden 2025 luku on hallituksen esityksen HE 27/2026 mukainen tilinpäätösarvio, joka voi vielä muuttua.
Alueiden kertyneiden alijäämien kattamisaika ulottuu vuoteen 2026, joten aiempien vuosien alijäämät rajoittavat edelleen alueiden liikkumavaraa.
Puolustusmenot: nopeimmin kasvava menoerä
Puolustusbudjetti on kasvanut nopeasti. Venäjän hyökkäyssota ja Suomen NATO-jäsenyys huhtikuusta 2023 alkaen ovat muuttaneet puolustuspolitiikan perusteita pysyvästi.
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvio on vuodelle 2026 noin 6,3 miljardia euroa, eli noin 2,5 prosenttia BKT:stä. Summa on noin 0,2 miljardia pienempi kuin vuonna 2025, koska F-35-hävittäjähankinnan vuosierät ja materiaalihankintojen menoajoitukset muuttuivat. Hallituksen vuoden 2027 esityksessä hallinnonalan määrärahat kasvavat 618 miljoonaa euroa vuoden 2026 talousarvioon verrattuna ja hankintavaltuuksia on 1,3 miljardia euroa. Ukrainan tukeen osoitetaan lisäksi 200 miljoonaa euroa.
Suomi on asettanut tavoitteeksi puolustusmenojen kasvattamisen vähintään 3 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2029 mennessä. NATOn vuoden 2025 huippukokouksessa jäsenmaat sitoutuivat 5 prosentin tavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä, josta 3,5 prosenttiyksikköä on varsinaisia puolustusmenoja ja 1,5 prosenttiyksikköä laajempia turvallisuutta tukevia menoja.
Valtionvelka: kasvua joka vuosi
Jatkuvat alijäämät ovat kasvattaneet valtionvelkaa nopeasti. Velka kasvoi vuoden 2019 lopun 106 miljardista eurosta vuoden 2025 lopun 188 miljardiin euroon, eli noin 81 miljardia euroa kuudessa vuodessa.
| Ajankohta | Valtionvelka (mrd. €) | Suhde BKT:hen |
|---|---|---|
| 2019 (loppu) | 106,4 | - |
| 2023 (loppu) | yli 156 | - |
| 2024 (loppu) | 169,4 | 61,2 % |
| 2025 (loppu) | 187,7 | 66,7 % |
Lähteet: Valtiokonttori (2024-2025), valtioneuvoston esitys (2019 ja 2023). Julkisyhteisöjen velka, joka sisältää myös kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot, oli vuoden 2025 lopussa 88,5 prosenttia BKT:stä (Tilastokeskus). Valtionvelka ja julkisyhteisöjen velka ovat eri mittareita, ja ne on käsitelty tarkemmin valtionvelka-artikkelissa.
Vuotuinen nettolainanotto on ollut merkittävää:
- 2024: 12,6 miljardia euroa
- 2025: 17,8 miljardia euroa
- 2026: noin 13,6 miljardia euroa (Valtiokonttorin lainanottotarve)
Erityisen huolestuttavaa on korkomenojen kasvu. Valtionvelan korkomenot olivat 3,0 miljardia euroa vuonna 2025 ja ovat 3,2 miljardia vuoden 2026 talousarviossa. Hallituksen vuoden 2027 esityksessä ne nousevat 4,4 miljardiin euroon. Korkomenoista on tulossa merkittävä budjettirasite, joka rajoittaa muiden menojen kasvuvaraa.
Verotulot
Verohallinnon keräämien verojen nettokertymä oli vuonna 2024 yhteensä 81,7 miljardia euroa, vain 0,1 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna. Kertymässä on mukana muun muassa ansiotuloverot, arvonlisävero ja yhteisövero, mutta ei esimerkiksi Traficomin keräämää ajoneuvoveroa tai sosiaalivakuutusmaksuja. Vuonna 2024:
- arvonlisäveron kertymä kasvoi 0,7 prosenttia
- yhteisöveron kertymä laski 0,6 miljardia euroa eli 7,9 prosenttia, mikä heijastaa yritysten heikentynyttä tuloskehitystä
- henkilöasiakkaiden tuloverokertymä kasvoi 1,1 miljardia euroa eli 3,0 prosenttia
Vuonna 2025 verokertymä oli 83,8 miljardia euroa, 2,1 miljardia euroa (2,6 %) enemmän kuin vuonna 2024.
Hallinnonalojen menorakenne 2027
Valtiovarainministeriön budjettitaulukoiden mukaan hallituksen vuoden 2027 talousarvioesityksen 92,5 miljardin euron menoista suurimmat hallinnonalat ovat:
| Hallinnonala | Menot 2027 (mrd. €) | Osuus menoista |
|---|---|---|
| Valtiovarainministeriö | 42,4 | 46 % |
| Sosiaali- ja terveysministeriö | 14,9 | 16 % |
| Opetus- ja kulttuuriministeriö | 9,2 | 10 % |
| Puolustusministeriö | 7,0 | 8 % |
| Liikenne- ja viestintäministeriö | 3,7 | 4 % |
Lähde: Valtiovarainministeriö, Budjetin taulukot (21.9.2026). Valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluvat muun muassa hyvinvointialueiden rahoitus (noin 27,6 mrd. €), kuntien valtionosuudet ja valtionvelan korot (4,4 mrd. €). Hyvinvointialueiden rahoituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön oman hallinnonalan yhteenlaskettu osuus on noin 42,5 miljardia euroa eli noin 46 prosenttia valtion menoista. Se on suurin yksittäinen kokonaisuus, mutta alle puolet menoista.
Hallituksen sopeutustoimet
Pääministeri Petteri Orpon hallitus (2023-) on toteuttanut mittavia sopeutustoimia velkaantumisen hillitsemiseksi. Hallitus päätti vuoden 2027 talousarvioesityksestä 1.9.2026 budjettiriihessä. Esityksen keskeiset luvut:
- Suorat menosäästöt ovat vuonna 2027 yhteensä 4,8 miljardia euroa.
- Velkaantumista hillitseviä toimia on lähes miljardin euron edestä.
- Alijäämä on 12,4 miljardia euroa, noin 0,9 miljardia vähemmän kuin vuoden 2026 talousarviossa ilman Asuntorahaston kertasiirtoa.
- Yhteisöveron kanta laskee 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta ja työn verotusta kevennetään 230 miljoonalla eurolla.
Sopeutuksen vaikutukset näkyvät hitaasti, koska samanaikaisesti korkomenojen kasvu ja puolustusmenot kasvattavat menoja.
Koulutus ja liikenne
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään vuodelle 2027 yhteensä 9,2 miljardia euroa. Valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus on esityksessä noin 3,4 miljardia euroa, noin 230 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2026, ja tavoitteena on pitää t&k-rahoitus 1,2 prosentissa BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan menot ovat vuoden 2027 esityksessä 3,7 miljardia euroa. Hallituksen investointiohjelma kasvaa noin 4,7 miljardiin euroon, ja sen määrärahoihin kuuluu muun muassa Karjalan radan ja useiden maanteiden rahoitus.
Kuntien tilanne sote-uudistuksen jälkeen
Talouden puolittuminen
Sote-uudistus muutti kuntien taloutta perustavanlaatuisesti. Kuntien toimintamenot ja -tulot käytännössä puolittuivat, kun sote-tehtävät siirtyivät hyvinvointialueille. Samalla kunnallisveroprosenttia laskettiin kaikissa kunnissa yli 12 prosenttiyksikköä.
Tilapäinen vahvistuminen 2023
Valtiovarainministeriö varoitti etukäteen, että kuntatalous vahvistuu voimakkaasti mutta vain väliaikaisesti vuodeksi 2023. Syynä oli niin sanottu “verohäntä”: kunnille kertyi vielä vanhalla, korkeammalla veroprosentilla laskettuja verotuloja.
Heikkeneminen 2024
Kuntaliitto raportoi vuodelta 2024:
- Kuntien verotulot alenivat 500 miljoonaa euroa osittain sote-uudistuksen verohäntien poistuttua
- Valtionosuudet vähenivät 250 miljoonaa euroa
- Kuntien velkaantuminen kääntyi kasvuun: kunnat lainasivat 720 miljoonaa euroa enemmän
- Investoinnit pysyivät korkealla tasolla: 4,8 miljardia euroa
- Toimintakatteen kasvu hidastui 1,8 prosenttiin
Kuntien talouden rakenne on pysyvästi muuttunut. Uudistus toi ennustettavuutta, mutta samalla vähensi kuntien taloudellista liikkumatilaa. Investointitarpeet pysyvät suurina peruskorjausten ja uusien rakenteiden vuoksi.
Johtopäätökset
Suomen valtion budjetin tarina vuosina 2020-2026 on kolmen kriisin tarina:
1. Pandemia (2020-2022) nosti menot 67 miljardiin euroon ja alijäämän 17,4 miljardiin euroon. Vaikka koronamenot olivat pääosin kertaluonteisia, velkataso ei koskaan palannut ennalleen.
2. Sote-uudistus (2023) muutti budjetin rakenteen pysyvästi. Valtion menot kasvoivat 15 miljardia euroa, mutta kyseessä oli ensisijaisesti rahoitusvastuun siirto, ei todellisten menojen kasvu. Hyvinvointialueiden talousongelmat luovat kuitenkin painetta valtion rahoituksen kasvattamiselle.
3. Turvallisuusympäristön muutos (2022-) on nostanut puolustusmenot noin 2,5 prosenttiin BKT:stä ja sitoo Suomen pitkäaikaisiin NATO-sitoumuksiin, joihin kuuluu 5 prosentin tavoite vuoteen 2035 mennessä.
Näiden kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta valtionvelka on kasvanut noin 81 miljardia euroa vuodesta 2019 vuoden 2025 loppuun ja oli silloin 187,7 miljardia euroa. Korkomenojen kasvu 3,2 miljardista 4,4 miljardiin euroon vuosina 2026-2027 rajoittaa tulevaa liikkumavaraa entisestään.
Tasapainon löytäminen säästöjen, investointien ja velkaantumisen välillä tulee olemaan Suomen talouspolitiikan keskeinen haaste koko 2020-luvun loppupuoliskon.
Lähteet
- Valtion budjetti lukuina - Valtiovarainministeriö
- Budjetin taulukot - Valtiovarainministeriö
- Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2027 - Valtioneuvosto
- Faktoja valtionvelasta - Valtiokonttori
- Lainanottotarve - Valtiokonttori
- Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2025 - Tilastokeskus
- Verotulojen kehitys 2025 - Verohallinto
- Kuntatalouden tila 2024 - Kuntaliitto