Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskenut tasaisesti. Vuoden 2025 lopussa kirkkoon kuului 61,1 prosenttia väestöstä, kun osuus oli vuotta aiemmin 62,2 prosenttia. Monet eroavat kirkosta säästääkseen rahaa, toiset vakaumuksellisista syistä.
Kirkollisvero ei ole vapaaehtoinen maksu: jos kuulut evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon, Verohallinto perii kirkollisveroa tuloistasi automaattisesti. Ainoa tapa välttää se on erota kirkosta. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kirkollisvero on, kuinka paljon eroaminen säästää ja mitä siitä seuraa.
Mikä kirkollisvero on?
Kirkollisvero on seurakunnan jäsenilleen määräämä vero, joka perustuu ansiotuloihin. Verohallinnon mukaan evankelis-luterilaisen kirkon jäsen maksaa sen seurakunnalle, jonka alueella hän asui edellisen vuoden lopussa. Samoin ortodoksisen kirkon jäsenet maksavat ortodoksiselle seurakunnalle.
Kirkollisvero peritään osana tavallista verotusta:
- verotettava tulo on sama kuin kunnallisverolla
- prosentin päättää seurakunta
- keskimääräinen kirkollisveroprosentti on vuonna 2026 1,38
Kirkollisveroprosentit 2026
Kirkollisveroprosentit vaihtelevat seurakunnittain. Alla ovat Veronmaksajain Keskusliiton vertailussa mukana olleiden kaupunkien ja kuntien vuoden 2026 prosentit (lähteenä Verohallinto).
Oman seurakuntasi prosentin voit tarkistaa Verohallinnon päätöksestä.
Kuinka paljon kirkollisvero maksaa?
Kirkollisveron määrä on verotettava tulo kerrottuna seurakunnan prosentilla. Alla esimerkkejä kolmella prosentilla vertailukunnista: Helsinki (1,00 %), Kuopio (1,45 %) ja Pornainen (1,75 %).
| Verotettava tulo | Helsinki (1,00 %) | Kuopio (1,45 %) | Pornainen (1,75 %) |
|---|---|---|---|
| 30 000 € | 300 € | 435 € | 525 € |
| 40 000 € | 400 € | 580 € | 700 € |
| 55 000 € | 550 € | 798 € | 963 € |
| 75 000 € | 750 € | 1 088 € | 1 313 € |
Elinkaaritarkastelu
Jos tulo ja prosentti pysyisivät samoina 40 vuoden työuran ajan, kirkollisveroa kertyisi seuraavasti:
Laskelma on suuntaa-antava: todellisuudessa tulot ja prosentit muuttuvat työuran aikana.
Kirkollisvero verrattuna muihin veroihin
Kirkollisvero on pieni verrattuna kunnallisveroon. Keskimääräinen kirkollisveroprosentti on 1,38, kun painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,57. Kirkollisvero on kuitenkin ainoa vero, josta voit vapautua omalla päätökselläsi. Oman kirkollisverosi euromäärän näet FactYoun verokuittilaskurista.
Näin eroat kirkosta
Eroilmoituksen voi tehdä seurakunnalle tai Digi- ja väestötietovirastolle (DVV). Sähköisesti ero onnistuu Eroakirkosta.fi-palvelun kautta. Ero astuu voimaan siitä päivästä, kun rekisterinpitäjä on vastaanottanut ilmoituksen.
Milloin ero vaikuttaa verotukseen?
Verohallinnon mukaan kirkosta eroaminen vaikuttaa kirkollisveroon vasta seuraavana vuonna. Se, maksatko kirkollisveroa, ratkeaa sen mukaan, kuulutko kirkkoon edellisen vuoden lopussa.
- Eroat 15.3.2026: maksat kirkollisveroa vielä koko vuodelta 2026
- Eroat viimeistään 31.12.2026: kirkollisveroa ei peritä vuodelta 2027
Jos haluat säästää seuraavan vuoden kirkollisveron, eron on siis oltava voimassa vuoden viimeiseen päivään mennessä. Eroa ei tarvitse jättää viimeiselle päivälle, sillä aiemmin tehty ero antaa saman tuloksen.
Mitä menetät erotessasi?
Kirkon jäsenyys on yleensä edellytyksenä kirkollisiin toimituksiin ja tehtäviin. Esimerkiksi kummiksi pääsy edellyttää yleensä kirkon jäsenyyttä, ja kirkollisen vihkimisen ja muiden toimitusten ehdoista kannattaa kysyä omalta seurakunnalta.
Mitä voit yhä tehdä
- osallistua kirkon tilaisuuksiin, kuten joulukirkkoon ja konsertteihin
- olla vieraana häissä ja hautajaisissa
Hautaus
Kirkkoon kuulumattomalla on silti oikeus hautaan seurakunnan hautausmaalla. Hautaustoimilain 4 §:n mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnan on vaadittaessa osoitettava hautasija vainajalle, jonka kotikunta oli kuolinhetkellä seurakunnan alueella. Seurakunta ei siis voi evätä hautapaikkaa sillä perusteella, ettei vainaja kuulunut kirkkoon.
Maksuista säädetään hautaustoimilain 6 §:ssä. Seurakunta voi periä maksuja hautasijasta, hautaamiseen liittyvistä palveluista ja haudan hoidosta, mutta maksut saavat olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruisia. Maksujen perusteiden pitää olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaalle. Kirkkohallituksen ohjeen mukaan perusteet on siis oltava samat paikkakuntalaisille riippumatta siitä, oliko vainaja seurakunnan jäsen. Erosta ei siten seuraa suurempaa hautausmaksua oman seurakunnan alueella.
Kirkon jäsenmäärän kehitys
Kirkosta eroavien määrä vaihtelee vuosittain, ja kirkkoon liittyneiden määrä on kasvanut. Vuonna 2025 kirkosta erosi noin 50 400 ja kirkkoon liittyi noin 25 000 henkilöä (vuonna 2024: 51 300 eronnutta ja 23 000 liittynyttä).
Luvut perustuvat kirkon jäsentilastoihin (kirkontilastot.fi). Vuosien 2015 ja 2021-2023 luvut on koottu Wikipedian Kirkosta eroaminen Suomessa -taulukosta, jossa niille ei ole annettu suoraa lähdettä.
Liittyminen takaisin
Kirkkoon voi liittyä takaisin ottamalla yhteyttä omaan seurakuntaan. Kirkollisvero määräytyy sen mukaan, kuulutko kirkkoon edellisen vuoden lopussa.
Yleisimmät väärinkäsitykset
-
“Ero ei ehdi tälle vuodelle.” Eroaminen ei vaikuta kuluvan vuoden kirkollisveroon. Se vaikuttaa vasta seuraavaan vuoteen, jos ero on voimassa vuoden viimeiseen päivään mennessä.
-
“Kirkollisvero on osa kirkon jäsenmaksua.” Ei ole. Se on vero, jonka Verohallinto perii ja tilittää seurakunnalle.
-
“Puolison kirkkoon kuuluminen vaikuttaa.” Ei vaikuta. Jokainen maksaa omasta jäsenyydestään.
-
“Saan rahat takaisin, jos palaan.” Et saa. Maksetut kirkollisverot jäävät seurakunnalle.
Yhteenveto
Kirkollisverosta eroaminen säästää satoja euroja vuodessa. Keskimääräisellä prosentilla (1,38) ja 40 000 euron verotettavalla tulolla kirkollisveroa kertyy noin 550 euroa vuodessa. Säästö alkaa kuitenkin vasta seuraavana vuonna.
Päätös ei ole pelkästään taloudellinen. Hautapaikkaan ero ei vaikuta, mutta kirkollisten toimitusten ehdoista kannattaa kysyä seurakunnalta ennen eroamista.