Suomessa eletään harmaalla vyöhykkeellä jatkuvasti. Naapurin lapsen kanssa lasketaan mäkeä, anoppia autetaan haravoinnissa, ja kesämökin avaimet ojennetaan kaverille viikonlopuksi vastineeksi parista oluttölkistä. Suurin osa tästä on täysin verotonta arkea. Osa ei.
Verohallinto on linjannut viime vuosina selkeät rajat sille, milloin epävirallinen apu muuttuu verotettavaksi tuloksi. Raja kulkee yllättävän usein euron, ei satojen eurojen, kohdalla. Vuonna 2026 raja on entistäkin tärkeämpi tunnistaa, koska Airbnb, Tori.fi ja muut digitaaliset alustat raportoivat käyttäjiensä tulot suoraan Verohallinnolle DAC7-direktiivin mukaisesti.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä lasketaan vielä vastikkeettomaksi naapuriavuksi, milloin mökin vuokraus muuttuu elinkeinotoiminnaksi, ja miksi kirpputorimyynti on harvoin verollista, mutta autokauppa on.
Talkootyö: vastikkeettomuus on kaikki kaikessa
Verohallinnon ohjeen Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus mukaan perinteinen talkootyö on verotonta vain silloin, kun se on vastikkeetonta, vapaaehtoista ja kahdenvälistä. Heti kun korvauksesta sovitaan, missä muodossa tahansa, työ muuttuu veronalaiseksi.
Tämä tarkoittaa käytännössä:
- Naapurin auttaminen muutossa kahvin ja pullien voimin: verotonta.
- Sama muutto, josta naapuri antaa 50 euroa kiitokseksi: veronalaista palkkatuloa.
- Yhdistyksen jäsenten talkoot urheiluseuran kentällä: verotonta, jos kaikki tekevät vastikkeetta.
- Vaihtopiirin “tovi”-tunnit ammattilaisen palvelusta: veronalaista käypään arvoon.
Korvauksen euromäärällä ei ole väliä. Ratkaisevaa on, sovitaanko korvauksesta etukäteen. Jos haravoit naapurin pihan ja saat jälkikäteen yllätyksenä pullapaketin, se ei ole vastiketta. Jos haravoit, koska naapuri lupasi tunnin auton lainaa, kyseessä on vaihtotyö ja molempien kannattaa kirjata käypä arvo veroilmoitukseen.
Erityisen tärkeä on Verohallinnon huomautus ammattilaisista: jos sähköasentaja vaihtaa naapurin pistorasiat ja saa vastineeksi sukulaisen tekemän auton korjauksen, vaihto on aina veronalainen riippumatta siitä, kuinka pieni urakka on. Ammattialaan liittyvä työ ei ole koskaan puhdasta naapuriapua.
Tarjoilu ja kohtuulliset kiitokset
Talkootyölle saa antaa “tavanomaista ja kohtuullista tarjoilua” ilman veroseuraamuksia. Sapuska, kahvi ja yhdet kaljat työpäivän päätteeksi mahtuvat tähän. Sen sijaan järjestäjän maksama päivällinen ravintolassa tai matkakulujen korvaus ylittää kohtuullisen rajan ja muuttuu palkaksi.
Pieni lahja jälkikäteen, kuten kukkakimppu, leivottu kakku tai viinipullo, ei ole vastike, jos siitä ei sovittu etukäteen eikä se vastaa työn taloudellista arvoa.
Lyhytaikainen vuokraus: aina veronalaista
Tässä asia menee yksinkertaiseksi: kaikki vuokratulo on veronalaista pääomatuloa. Verohallinnon ohje on yksiselitteinen, ja satunnaisestakin lyhytaikaisesta vuokraustoiminnasta saatu tulo on ilmoitettava veroilmoituksessa.
Pääomatuloveroa maksetaan 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia ylittävältä osalta. Tämä koskee yhtä lailla ympärivuotisesti vuokrattua kerrostaloyksiötä kuin yhden viikonlopun Airbnb-vuokrausta omasta kodista.
Suomessa ei ole olemassa “satunnaisen vuokrauksen verovapaarajaa”, ei 1 800 euroa eikä mitään muutakaan summaa. Jokainen euro on lähtökohtaisesti veronalaista. Sen sijaan vähennyskelpoiset kulut riippuvat vuokrauksen luonteesta.
Nimellinen vuokra vs. markkinavuokra
Erityistilanne syntyy, kun asunto vuokrataan lähipiirille markkinavuokraa halvemmalla. Verohallinnon kannan mukaan tämä ei ole tulonhankkimistoimintaa, joten tappioita tai täyttä määrää kuluja ei voi vähentää, vaan ainoastaan saatua vuokratuloa vastaava määrä. Lahjaverovelvollisuutta alivuokra ei kuitenkaan synnytä, kunhan vuokra ei ole symbolinen.
Käytännön nyrkkisääntö: jos vuokra on vähintään 70 prosenttia paikkakunnan markkinavuokrasta, kyseessä on tavallinen vuokrasuhde. Sitä alemmalla vuokralla vähennysoikeus rajataan saatuun vuokraan.
Mökin vuokraus: oma käyttö ratkaisee kulut
Lomamökin vuokraus on yleisin epäselvyyden lähde – mökin verotuksen kokonaisuutta käsittelemme laajemmin omassa artikkelissaan. Tässä olennainen ero koskee kulujen vähentämistä, ei vuokratulon verovapautta. Mökin vuokratulo on aina veronalaista, mutta vähennettävien kulujen määrä riippuu siitä, onko mökki pääasiassa omassa käytössä vai vuokratuotossa.
Pääasiassa omassa käytössä (mökkiä vuokrataan satunnaisesti, vähemmän kuin omaan käyttöön):
- Vähennyskelpoisia ovat vain vuokra-aikaa vastaava osuus juoksevista kuluista.
- Esimerkki: jos mökki on vuokrattuna 4 viikkoa vuodessa, kiinteistöverosta, vakuutuksista ja vuosikorjauksista voi vähentää 28/365 = noin 7,7 prosenttia.
- Välityspalkkiot (Airbnb, Lomarengas) ovat aina kokonaan vähennyskelpoisia.
Pääasiassa tuotannollisessa käytössä (vuokrauspäiviä on enemmän kuin omia käyttöpäiviä):
- Vähennyskelpoisia ovat kaikki vuoden kulut.
- Edellyttää aktiivista markkinointia ja dokumentaatiota vuokrausjaksoista.
Lisäksi: jos nettovuokratulo ylittää 7 000 euroa vuodessa kulujen vähentämisen jälkeen, Verohallinto saattaa määrätä ennakkoveroa erikseen. Tämän rajan alle jäävän tulon voi yleensä huomioida verokortin tuloilla.
Käytettyjen tavaroiden myynti: 5 000 euron raja
Tämä on monelle yllätys: tavanomaisen koti-irtaimiston myynnistä saatu voitto on verovapaata 5 000 euroon asti vuodessa. Raja koskee voittoa, ei myyntihintaa, ja kattaa kaikki myyntikanavat yhteensä, eli kirpputorin, Tori.fi:n, Vintedin ja kasseittain pihalle vietyjä tavaroita.
Tavanomaista koti-irtaimistoa ovat:
- vaatteet ja kengät
- huonekalut, astiat, kodinkoneet
- kodin elektroniikka
- harrastusvälineet ja kirjat
- työkalut
Verovapaus ei koske:
- autoja, moottoripyöriä ja veneitä, jotka ovat aina veronalaista luovutusvoittoa
- arvokasta taidetta, antiikkia ja keräilyesineitä
- sijoitustarkoituksessa ostettuja esineitä
Toinen tärkeä rajoitus: jos myynti on jatkuvaa ja ammattimaista, sitä käsitellään elinkeinotoimintana riippumatta 5 000 euron rajasta. Joka viikonloppu kirpputorilla myyvä henkilö ei ole satunnainen myyjä, vaikka tavarat olisivatkin omasta varastosta.
Toimintojen verostatus pähkinänkuoressa
Verotonta on:
- vastikkeeton naapuriapu ja sukulaisapu
- yhdistysten talkootyö ilman korvausta
- tavanomaisen koti-irtaimiston myynti alle 5 000 euron voitolla
- kohtuullinen tarjoilu ja pieni jälkikäteinen kiitos
Aina veronalaista on:
- vuokratulo missä tahansa muodossa
- vaihtotyö ammattialalla (esim. sähköasentaja vaihtoteoa)
- auton, moottoripyörän tai veneen myynti omasta käytöstä
- laskutuspalvelujen kautta laskutettu työ
Harmaata aluetta on:
- toistuva kirpputorimyynti, jossa raja elinkeinotoimintaan hämärtyy
- nimellisen vuokran ja markkinavuokran välimaastoon jäävä lähipiirin vuokraus
- vaihtopiirit ja aikapankit, joissa palvelusta sovitaan etukäteen
- naapurin “kausityöt”, joista maksetaan epäsäännöllisesti
Laskutuspalvelut ja kevytyrittäjyys
Kevytyrittäjyys on Suomessa yleistynyt nopeasti, ja vuoden 2026 säännöt ovat tärkeää tuntea. Verohallinnon kanta on, että laskutuspalvelun kautta saatu tulo on lähtökohtaisesti palkkaa, ei yritystuloa, jos henkilö ei ole ennakkoperintärekisterissä.
Laskutuspalvelu (esim. UKKO.fi, Eezy Kevytyrittäjät, OP Kevytyrittäjä) toimii tällöin sijaismaksajana:
- pidättää ennakonpidätyksen verokortin mukaan
- maksaa työnantajan sivukulut suorituksesta
- maksaa nettotulon kevytyrittäjälle palkkana
Vuoden 2026 keskeiset rajat:
- YEL-vakuuttamisvelvollisuus alkaa, kun työtulo ylittää 9 423,09 euroa vuodessa ja työ kestää yli 4 kuukautta yhtäjaksoisesti.
- Arvonlisäverovelvollisuus alkaa, kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa (raja nostettiin 15 000 eurosta 1.1.2025 alkaen).
- Liikevaihto lasketaan sekä kuluvalta että edelliseltä kalenterivuodelta erikseen.
Jos kevytyrittäjä rekisteröityy ennakkoperintärekisteriin, laskutuspalvelu ei pidätä ennakonpidätystä, vaan vastuu siirtyy tekijälle itselleen. Tämä on yleensä järkevää vain, jos liikevaihto on merkittävä. Yrittäjän ja palkansaajan verotuksen eroja vertailemme tarkemmin erikseen.
DAC7 muutti pelin Airbnb-vuokraajille
Vuodesta 2023 alkaen EU:n DAC7-direktiivi on velvoittanut digitaaliset alustat raportoimaan käyttäjiensä myynti- ja vuokratulot suoraan Verohallinnolle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että:
- Airbnb, Booking.com ja Lomarengas raportoivat suomalaisten saamat vuokratulot.
- Tori.fi, Huuto.net ja muut myyntialustat raportoivat säännöllisen myyntitoiminnan.
- Tiedot toimitetaan tammikuun loppuun mennessä raportointivuotta seuraavana vuonna.
Verohallinto saa siis valmiiksi listan kaikista alustojen kautta vuokraavista ja myyvistä henkilöistä. “En tiennyt että pitää ilmoittaa” -puolustus ei toimi enää, ja virhetiedot havaitaan automaattisesti esitäytetyn veroilmoituksen valmistelussa.
Käytännössä Airbnb-vuokraajan kannattaa pitää itse kirjaa vuokrausjaksoista, kuluista ja välityspalkkioista. Verohallinto näkee tulot, mutta vähennykset on tehtävä itse veroilmoituksessa.
Mitä tästä kannattaa muistaa
Suomalaisen verojärjestelmän perussääntö arjen tilanteissa on yksinkertainen: vastikkeettomuus on verotonta, vastike on veronalaista. Korvauksen koko ei muuta tilannetta, vaan se, sovitaanko siitä.
Vuokratuloissa raja kulkee toisin: kaikki vuokra on veroa, mutta kulut voi vähentää sen mukaan, miten tilaa todellisuudessa käytetään. Käytettyjen tavaroiden myynnissä taas on oikea verovapaa raja, 5 000 euroa voittoa vuodessa, mutta se ei koske autoja eikä ammattimaista myyntiä.
Vuonna 2026 alustojen automaattinen raportointi tekee veroilmoituksen oikean täyttämisen entistä tärkeämmäksi. Kun Verohallinto näkee tulot ennen kuin sinä avaat OmaVeron, on parasta että numerot täsmäävät jo lähtökohtaisesti.